Vain yksi nurkkaus -- Espoon Bluesin vieraskatsomo on tyhjä. Mutta paikalla on vielä yli 6500 katsojaa, jotka elävät omaa täyttymystään, omaan hurmostaan.
Joukkueen jokainen jäsen huoltajasta ja hierojasta kapteeniin ja kuninkaaseen käy hakemassa oman kultaisen mitalinsa.
Jonon viimeisenä on tuttuun tapaan Juha Junno -- toimitusjohtaja, joka tuli 1997 Kärppien uuden nousukauden veturiksi.
Junno on fanien sankari. Hän on jälleen saanut kootuksi joukkueen, joka on täyttä kultaa.
Kun Junno astuu peliin mukaan, fanikatsomo räjähtää täyteen nirvanaan. Niin tekee kohta koko Areena. Junno huudattaa -- ja kansa huutaa äänijänteet kireinä.
"Mahtava fiilinki, aivan uskomaton", Junno kertoo Raksilan Areenan jäällä.
Tottunut mestaruuden juhlija ei ole kylläinen. Kulta maistuu aina hyvältä.
"Kaikki mestaruudet ovat aina huikeita. Nytkin oli kova finaalisarja, ja meille ensimmäinen, jossa piti ottaa neljä voittoa", Junno tunnelmoi.
Tukea Junno saa Oulun Kärpät Oy:n hallituksen puheenjohtajalta Seppo Arposelta.
"Mestaruus on aina ainutlaatuinen, eikä se ole koskaan samanlainen. Mutta aina se tuntuu yhtä hyvältä", Arponen kiteyttää.
Arponen tunnustaa, että kausi on ollut pelkkää seisovaa vettä, vaan siellä täällä pauhasi kuohuva koski.
"Ei ollut helppoa, mutta aina asiat saatiin korjattua", Arponen viittaa turbulenssiin, joka muun muassa Jere Karalahden muodossa ravisteli seuraa monta kuukautta.
Kauden tilit eivät tietenkään ole vielä selvillä, mutta Kärpät takoo jälleen kerran positiivisen tuloksen.
"Taitaa mennä suurin piirtein samoihin lukemiin kuin vuosi sitten", Arponen arpoo. Viime vuoden tilinpäätös meni yli 200 000 euroa plussalle.
"Tosin tammikuun hankinnat voivat syödä tulosta jonkin verran."
Seurajohto lupaa Kärpille kilpailukykyisen joukkueen myös ensi kaudeksi.
"On hyvä, että tapahtuu verenvaihtoa. Jos tämä joukkue jatkaisi tällaisenaan, menestyminen voisi olla vaikeampaa", Arponen miettii.
Miten joukkue muuttuu? Vastauksen antaa Junno.
"Olisi epäkorrektia alkaa puhua siitä nyt. Nyt on tämän joukkueen aika juhlia", Junno valistaa kysyjää.
"Tästä kaudesta sen verran, että saavutus on kova. Voitimme Nordic Trophyn, pääsimme Mestarien liigaan ja tietenkin tämä liigakulta on kaiken kruunu. Pieni kauneusvirhe on Pietarin EM-turnaus, jossa pelasimme yhden huonon ottelun", Junno kertaa.
Junno julistaa kiitoksiaan, jossa kohteena on joukkue.
"Tämä oli niin kova joukkue, ja viimeiset palaset oikeille paikoille hankittiin tammikuussa."
Juhlakaravaani on siirtynyt jäältä pukukoppiin, missä on tietenkin hirveä meininki. Ilman täyttää sakea kuohujuoman aromi.
Puolustaja Antti Ylönen ottaa mailanipusta pari mailaa, mutta Junnon ohi hänellä ei ole mitään asiaa.
"Vien tässä järkkäreille pari mailaa, kun tuli luvattua", Ylönen sanoo.
"Ei, ei, ei. Vie takaisin vain. Ei yhtään mailaa viedä", Junno estää.
"No, täytyy sitten mennä kiertotietä ja yrittää myöhemmin uudelleen", Ylönen ajattelee ääneen.
Tarina saa kuin saakin onnellisen lopun. Puolta tuntia myöhemmin päätyoven järkkärillä on käsissään kaksi mestarien mailaa.
Järkkärin onnella ei ole mitään rajaa.