Jo­kai­nen har­joi­tus on kil­pai­lu kei­häs­ne­li­kol­le

Potchefstroomin nurmikentillä Etelä-Afrikassa hikoileva nelikko Tero Järvenpää, Teemu Wirkkala, Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki lienee maailman tasokkain keihäänheiton harjoitusryhmä.

Tero Pitkämäki on Potchefstroomissa, Etelä-Afrikassa harjoittelevan suomalaisnelikon nokkamies, mutta kuinka kauan? Teemu Wirkkala, Tero Järvenpää ja Antti Ruuskanen aikovat kaikki siirtyä ensi kesänä 85 metrin paremmalle puolelle.
Tero Pitkämäki on Potchefstroomissa, Etelä-Afrikassa harjoittelevan suomalaisnelikon nokkamies, mutta kuinka kauan? Teemu Wirkkala, Tero Järvenpää ja Antti Ruuskanen aikovat kaikki siirtyä ensi kesänä 85 metrin paremmalle puolelle.

Potchefstroomin nurmikentillä Etelä-Afrikassa hikoileva nelikko Tero Järvenpää, Teemu Wirkkala, Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki lienee maailman tasokkain keihäänheiton harjoitusryhmä. Potchefstroomin huippuolosuhteissa Pitkämäen haastajia väijyy vaara rehkiä liiankin kovaa.

- Pitää osata kuunnella kroppaansa, ettei innostu liikaa, kun keskinäistä kisailua on paljon. Mutta jollei kehossa ole kolotuksen tuntemuksia, silloin on kaikki pelissä, Wirkkala kuvaa ryhmän harjoittelua.

- Aina on sata linssissä. Mitään marjanpoimintafiiliksiä ei ole, Ruuskanen säestää.

Wirkkala, Järvenpää, ja Ruuskanen miehittivät mitalisijat vuoden 2003 junioreiden EM-kisoissa. Nyt kolmikko valmistautuu tasatahtia taistelemaan kahdesta Pitkämäen valinnan jälkeen jäljellä olevasta mieskeihäänheittäjän paikasta Pekingin olympiajoukkueessa.

- Kesän tulostavoite on 88 metriä, Hannu Kankaan oppiin siirtynyt syksyllä Wirkkala summaa tavoitteitaan.

Ryhtiä heiton loppuun

Wirkkala, 24, kiskaisi viime kesänä alkukaudesta ennätyksensä 84,06, mutta kauden pääkisa Osakan MM-areenalla toi vain 12. sijan nivusvaivan kiusaamana.

- Loppukesästä tuli kipua lonkan seutuun ja kantapäähän. Pidin syksyllä huilia ja kävin fysioterapiassa, kun tein siihen päälle huoltavan peruskuntokauden, kivut menivät ohi, Wirkkala muistelee.

- Tällä leirillä heittotekniikka on saatu vakioitua aika hyvin. Samalla yritetään saada fyysiset ominaisuudet kovemmaksi kuin mitä ne ikänä ovat olleet.

Heittotekniikkaakin on saatu kehittymään.

- Ryhtiä on yritetty saada paremmaksi heiton lopussa, ettei heitto lysähdä tai vuoda mistään, ja saadaan kaikki voima keihääseen, Wirkkala setvii.

Järvenpää ei riskeeraa keväällä

Järvenpää, 23, ei harjoittele Wirkkalan ja Ruuskasen kanssa yhdessä enää kevään leirillä, jonka Wirkkala ja Ruuskanen heittävät Portugalissa. Järvenpää aikoo keväällä pitää harjoitusleirin Mikaela Ingbergin ja Tapio Korjuksen kanssa San Diegossa Kaliforniassa välttääkseen viime kevään ongelmat.

- Saman (maha)bakteerin sain sieltä kuin 2005. Kun se on tullut kahdella kolmesta leiristä Portugalissa, nyt ei uskalla olympiavuonna riskeerata, Järvenpää kertoo.

Järvenpää löysi kevään ongelmien jälkeen huippukunnon syyskesällä. Hän heitti Osakassa karsinnassa 84,35 ja finaalissa kahdeksanneksi (82,10).

- Syksystä jäi hyvä maku. Ainoa mikä harmittaa on se, että Osakan jälkeen oli flunssassa kauden viimeiset kilpailut. Silloin olisi ollut mahdollisuus kaunistella ennätys 85 metrin päälle.

Järvenpään harjoitusleiri on sujunut hieman erilaisessa vireessä kuin vastaava leiri vuosi sitten.

- Olin toissa syksynä aika paljon kipeä ja hampaita revittiin suusta pois, joten peruskuntojakso ei ollut niin yhtenäinen ja perusteellinen kuin nyt. Nyt treeneissä toistomäärät ovat olleet suuremmat ja leirin tarkoitus on saada syksyn harjoittelun syväjumit kropasta pois ja harjoittelu parempaan malliin, Järvenpää sanoo.

Ruuskanen pärjää sökössäkin

Ruuskanen on painottanut leirillä Wirkkalan ja Järvenpään tapaan tekniikan hiomista. Viime syksynä Tanhuvaaran urheiluopistolla kenttäalueen ulkopuolelle karannutta 87,88 metrin heittoa on katselu videolta useamman kerran.

- Kovan vauhdin kautta se tulos minulla tulee. Nopeat jalat kun on, sitä pitäisi saada hyödynnettyä. Edellistalven leikkaukset hidastivat alkukesän juoksuvauhtia ja vasta loppusyksystä jalat alkoivat pelittää, Ruuskanen sanoo.

- Nyt olen keskittynyt tekniikkaan. Heiton loppua pitää saada nopeammaksi, eli tukijalka pitää päästä polkemaan nopeammin maahan. Sitä kautta heiton loppuun tulee kovemmat paineet ja metrejä lisää.

Ruuskasen, 23, mukaan Etelä-Afrikassa heittoharjoituksissa tehdään pohjaa kevään koville tehoharjoituksille.

- Nyt heitellään nurmelta, haetaan varmuutta ja oikeita liikeratoja, jotta on keväällä Portugalin leirillä valmiimpi heittämään kovaa.

Ruuskanen on pärjännyt hyvin niin harjoituksissa kuin muissa yhteisissä touhuissa.

- Sökö-pelissä kortti on noussut aika hyvin. Ainakin siinä olen voitolla, Ruuskanen nauraa.

Ilmoita asiavirheestä