Helsingin kulttuurijohtaja Pekka Timonen luottaa tulevan Euroopan kulttuurikaupungin löytävän investointieuroilleen äkkiä kavereita. "Taloudellisessa mielessä investointi on hyvä, jokainen kaupungin euro synnyttää enemmän kuin kaksi suoraan."
Rahoille on myös luvassa pitkäaikaisvaikutusta, sillä Euroopan kulttuurikaupunki on kansallinen hanke, jolla pyritään vuoden ilotulituksen sijaan monipuoliseen ja syvälliseen vaikuttavuuteen.
"Tämä ei ole mikään vuoden mittainen festivaali", Timonen muistuttaa ja kehuu ajatusta siitä, että haku nähdään osana Oulun kehittämisprosessia. "Tämä olisi merkittävä hyppy."
Suomalaiskaupungit voisivat tuskin kurkottaa korkeammalle kuin Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 2011. "Tämä on merkittävin kansainvälinen hanke, jota Oulu tai Rovaniemi voivat koskaan hakea", hän rummuttaa myös talouselämää tunnistamaan mahdollisuudet ja osallistumaan.
"Tämä on kansallinen hanke, ei vain kaupungin oma juttu." Vuonna 2000 Helsingissä kortensa kekoon laittoivat myös lähikaupungit. Kaikki muut ministeriöt paitsi oikeusministeriö osallistuivat.
"Vaikutuksia ei pidä vähätellä", Timonen vakuuttaa. Kulttuurikaupunkihanke luo ilmapiirin, joka lisää aktiivisuutta, ammattitaitoa, yhteyksiä, yrittämisen halua ja luovuutta ylipäänsä.
Kunhan myös jälkihoito tehdään kunnolla, niin että yhteistyön henki, rakenteet ja tapahtumat jatkavat elämäänsä, koko vuosi synnyttää isosti eväitä jatkoon. "Tämä on investointi tulevaisuuteen."
Yhteishenkeä
Mikään muu hanke Suomessa ei ole herättänyt yhtä laajaa sitoutumista talouselämän taholta kuin Helsinki Euroopan kulttuurikaupunkina. Kulttuurikaupunkisäätiö keräsi sponsorirahaa peräti kuuden miljoonan euron edestä. Saavutus merkitsee edelleen ykköstilaa sponsorirahoituksen piirissä.
Kauppakamari tuli aktiivisesti mukaan, samoin koko yritysmaailma, kuten metsäsäätiö. Kansalaisjärjestöt valpastuvat, jopa puolustusvoimat heräsivät, avasivat saunoja ja toivat vilttejä sirkukseen, Timonen muistelee.
Monet asiat ylittävät investointikynnyksen. "Yleisesti pantiin putzplank, moni taloyhtiö päätti korjata julkisivunsa."
Suoraan mitattavissa ovatkin rakentaminen, työpaikat ja matkailijat. Tosin uudet työpaikat ovat pitkien ketjujen päässä, sillä suuri osa syntyy oheistoiminnan piirissä, kuten uusissa ohjelmayhteisöissä. "Ei se työpaikkoja ainakaan vähennä."
Helsinki ei rakentanut kulttuurikaupunkibudjetilla. "Se ajasti ja ohjasi investointeja." Kokonaisuutta täydensivät Kiasman valmistuminen, Töölönlahden puutarhat ja Esplanadi-puiston korjaus tai myös lentokentäntien valoteos, Tielaitoksen panos.
Vaikutuksensa on silläkin, että ihmiset saadaan sohvalta liikkeelle. "Syntyy uutta yleisöä."
Helsingissä kulttuurivuosi loi esimerkiksi aivan uuden sirkusyleisön. Rakkautta ja anarkiaa -filmifestivaali nousi täysin uudelle tasolle.
Matkailu nousee
Matkailijoiden lisääntyminen on lähes väistämätöntä. Merkittävin lisäys tulisi lähialueilta, Pohjois-Norjasta sekä Ruotsista.
"Mitä pienempi kaupunki, sitä enemmän matkailu nousee." Oulu tai Rovaniemi edustaisivat kulttuurikaupunkien ketjussa ihan pienimpiä.
Helsingissäkin matkailu nousi seitsemällä prosentilla eikä taso ole siitä hiipunut. "Pitkä kerrannaisvaikutus on erittäin suuri."
"Vaikuttavuus ei tipahda jostakin", Timonen sanoo. Eikä voitto ole ainoa mahdollisuus. "Hakuprosessi on itsessään arvokas ja tulee jättämään jälkensä." Viisaat kaupungit katsovat, syntyykö ajatuksia, jotka pitäisi joka tapauksessa toteuttaa.