Joka vuosi mämmiä pitää maistaa, eikä se mikään inhokkiruoka ole muttei lempparikaan", sanoo Tuuli Turunen, Suomen lukiolaisten liiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja.
Tänä vuonna Turunen pääsi maistamaan mämmiä jo ennen pääsiäispyhiä, sillä hän oli mukana Kalevan järjestämän mämmitestin raadissa. Tuuli Turusen lisäksi mämmimakuja maisteli kansainvälisen toimintakeskuksen Toppeliuksen johtaja Shahnaz Mikkonen, Sokerijussin kokki Janne Kostamo, Kalevan toimituspäällikkö Kyösti Karvonen ja Jankkiyhdistyksen jäsen, opetusneuvos Matti Rossi.
Rossi saapui arvioimaan mämmejä Oulu 400 -juhlavuoden rooliasussaan Ruotsin kuningas Kaarle IX:nä.
"Saattaa olla, että Kaarle IX on tuntenut mämmin", Matti Rossi aprikoi.
Mämmiraadin jokainen jäsen tunnustaa, että pääsiäisenä syödään mämmiä, kuka enemmän ja kuka vähemmän.
Raati arvioi makua, koostumusta ja ulkonäköä asteikolla yhdestä viiteen.
"Mämmi ei ole ulkonäöltään houkutteleva, eikä sitä tarvitsekaan koristella", sanoo Kaarle IX -asuinen Rossi muiden säestäessä.
Hän jatkaa, että keskiajan Euroopassa mämmi oli yleinen paastonajan ruoka. Lipeäkalan ohella mämmi on toinen säilyneistä paastoajan ruoista.
Raati aloittaa maistelun. Lusikka käteen, kuppiin sopiva annos mämmiä ja sekaan harkinnan mukaan kermaa ja sokeria.
"Tämä on niin raskasta syötävää, ettei tätä hirveitä määriä kovin nopeasti voisi syödä", Tuuli Turunen pohtii.
Matti Rossi tietää, että jossain vaiheessa mämmiä levitettiin ruisleivän päälle.
Iranilaissyntyinen Shahnaz Mikkonen on oppinut pitämään suomalaisesta mämmistä. Mikkosen ensimmäinen ajatus suomalaisesta mämmistä oli kuitenkin ihmetys.
"Kun tulin Suomeen, ihmettelin, ettei mämmi voi olla tämän näköinen. Iranissa mämmi tehdään vehnäniduista. Se on vaaleaa ja pehmeän makuista. Eikä siihen lisätä sokeria tai muuta", hän kertoo ja jatkaa, että suomalainen mämmi on huomattavasti iranilaista makeampaa.
"Iranissa ihmiset uskovat, että mämmi tuo terveyttä. On kevät ja kaikki uudistuu", Mikkonen kertoo mämmikulhollinen kädessään.
Kun sokkotestivaihe on ohi, voidaan huokaista.
"Kyllä mämmi tekee rotevan olon", Rossi muotoilee.
"Mämmi on täyttä ruokaa. Se menee päähän, niin kuin olisi sokerihumalassa. Nyt siirtyi lounas myöhempään", raati miettii.
Jälkikäteen tutkittiin myös rasioita. Jokaisessa on ikkunat, joista näkee, mitä sisältä löytyy.
Raati arvioi, että Saariosten rasia on ulkoasultaan tyypillinen teollisuuseinestä markkeeraava paketti. Toijalalaisten Kymppi-rasiassa erottuu edukseen pääsiäiseen viittaava pajunkissakuvio. Juhla-mämmin sinivalkoinen asu koivupuun kuorineen koetaan vaatimattomaksi.
Mämmivoittajaksi raati nostaa pehmeän täyteläisen Kymppimämmin, joka perinteikkyydessään ja laadussaan edustaa mämmien ehdotonta aatelia.
Maistelun tiimellyksessä Mikkonen ja Turunen huomaavat, että he ovat aiemmin ostaneet mämminsä ilman harkintaa, mutta nyt siihen tulee muutos.
Janne Kostamo ei vielä lupaa, että Sokerijussista saisi pääsiäisenä mämmiä makeannälkään. Ruokalistalle päästäkseen mämmi tarvitsee jatkojalostusta.
Raati tuumii, että makua ja ainesta mämmistä löytyisi ulkomaalaisten ruokaherkuksi. Ulkonäkö vaatisi tosin kehittelyä: millaisissa annoksissa tummaa herkkua kannattaisi tarjota.
Rossi kuitenkin pohtii, että ravintolamaailmassa taitaa olla suhteellisen kova tekeminen saada mämmi ulkomaalaiselle asiakkaalle houkuttavan näköiseksi. Kenties kermavaahto ja pieni koristelu auttaisi.
