Joka viides kes­keyt­tää So­dan­ky­läs­sä

Kutsuntojen yhteydessä suoritettavan terveystarkastuksen kriteereitä tiukennettiin muutama vuosi sitten. Siitä huolimatta keskeytysten määrä on noussut kolmessa vuodessa yhdeksästä kolmeentoista prosenttiin.

Esikuntalähettinä Jääkäriprikaatissa palvelevalle korpraali Mikko Mellalle siviilit koittavat heinäkuun alussa. Miehen kunto ja terveys ovat kestäneet hyvin intin rasitukset.
Esikuntalähettinä Jääkäriprikaatissa palvelevalle korpraali Mikko Mellalle siviilit koittavat heinäkuun alussa. Miehen kunto ja terveys ovat kestäneet hyvin intin rasitukset.
Kuva: Alaluusua Kari

Kutsuntojen yhteydessä suoritettavan terveystarkastuksen kriteereitä tiukennettiin muutama vuosi sitten. Siitä huolimatta keskeytysten määrä on noussut kolmessa vuodessa yhdeksästä kolmeentoista prosenttiin.

Samalla tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus palveluksen keskeytyksen syynä on kasvanut. Se antaa vakaan pohjan väitteille, joiden mukaan alokkaat ovat keskimäärin rapakuntoisia.

Mielenterveydellisten ongelmien suhteellinen osuus on pienentynyt, mutta määrällisesti tilanne lienee pysynyt samana.

Joka neljäs Kaartin Jääkärirykmentin viime heinäkuun alokkaista keskeytti asepalveluksen. Ennen lukujen kauhistelemista Kaartin

Jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Timo Mustaniemi kehottaa huomaamaan aikojen muuttumisen. "Kun koulutusta on kuusi kuukautta, se on aika tehokasta. Meillä ei ole enää saunamajureita, vaan koulutus vaati, että mies on hyvässä kunnossa", Mustaniemi linjaa.

Yhteiskuntarakenteen muutos on väistämättä johtanut tilanteeseen, jossa armeijaan tulevalla nuorella ei ole välttämättä valmiuksia suoriutua asepalveluksesta kunnialla.

"Yhtäkkinen sopeutuminen yhteismajoitukseen kymmenen muun kanssa voi olla joillekin hankalaa", majuri Timo Koljonen puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistosta toteaa.

Useilla joukko-osastoilla asepalveluksensa keskeyttävien alokkaiden määrä vaihtelee vuosittain.



Kainuussa ei ole
keksitty keinoja


Suomen joukko-osastojen tasalaatuisuudesta kaikki haastatellut ovat kuitenkin yhtä mieltä. Kainuun Prikaatin esikuntapäällikön, eversti Matti Pesosen mukaan syytä keskeytysten suurille heilahteluille ei ole löytynyt. "Sitä on vatkattu ja vatkattu, mutta edelleenkään ei tiedetä, mistä pienet tai suuret alokkaiden poistumat johtuvat", Pesonen kertoo.

Pesosen mukaan takavuosina asepalveluksen keskeyttämisiä tapahtui paljon Kainuun Prikaatissa. Syytä haettiin muun muassa alokkaiden kotialueista. Tutkimus kuitenkin osoitti, että alueellisilla seikoilla ei ollut mitään yhteyttä alokkaiden keskeytyspäätöksiin.

Alokkaat tulevat Kainuun Prikaatiin Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta. Joukko-osasto on viime vuosina voinut olla ylpeä alhaisista keskeytysprosenteista. Alkuvuodesta tapahtui ennalta arvaamaton käänne.

"Tämän vuoden tammikuun saapumiserän korkeat keskeytysluvut tulivat meille täytenä yllätyksenä. Nyt olemme noin 17 prosentin tasolla", Pesonen ihmettelee.



Sodankylässä
sopeudutaan


Arktisiin olosuhteisiin erikoistunut Jääkäriprikaati Sodankylässä saa alokkaansa pääasiassa Oulun ja Lapin lääneistä. Hyytävät lämpötilat eivät ole esikuntapäällikön, everstiluutnantti Jyrki Kaipaisen mielestä syy alokkaiden keskeytyspäätöksiin.

Kaleva uutisoi viime huhtikuussa asepalveluksesta vapautettujen määrän noususta. Oulussa 15 prosenttia asevelvollisista ei läpäissyt kutsunnoissa lääkärintarkastusta. Tuleeko sotilaista jo pula?

"Täytyy aina muistaa, että meillä 80 prosenttia alokkaista suorittaa armeijan loppuun asti. Cooperin testi paranee asepalveluksen aikana 400 metrillä, mitä täytyy pitää hyvänä suorituksena", Kaipainen vastaa.

Ilmoita asiavirheestä