Terveysasemilla alkoholin vaikutukset näkyvät joka päivä. Oulun kaupungin avoterveydenhuollon palveluyksikköpäällikkö Leena Uusitalo arvioi, että vastaanottokäynneistä noin joka viidennen taustalla on alkoholi. Uusitalo keräsi Kalevan pyynnöstä tietoja Oulun seitsemältä terveysasemalta.
"Humalaisten ja krapulaisten lisäksi alkoholi löytyy taustalta monista tapaturmista, liikenneonnettomuuksista ja mielenterveysongelmista. Lisäksi alkoholi pahentaa hoitotasapainoa vaativia pitkäaikaissairauksia, kuten diabeteksesta ja verenpainetautia", Leena Uusitalo kertoo.
Oulussa alkoholista johtuvien käyntien kasvua pyritään hillitsemään ottamalla käyttöön niin kutsuttu mini-interventio eli alkoholin suurkuluttajan lyhytneuvonta. Neuvonta kuuluu lääkäreille korvattaviin toimenpiteisiin ja se vaatii kuntatyönantajan ja Suomen Lääkäriliiton välistä paikallista sopimusta. Oulussa sopimus solmittiin tammikuun puolivälissä.
Neuvonta lisää terveydenhuollon menoja lääkärin palkkakulujen osalta, mutta samalla uskotaan säästöihin alkoholiin liittyvien sairauksien hoidossa.
"Lyhytneuvonnassa riskikuluttajan kanssa keskustellaan alkoholin haitoista ja vaaroista ja potilasta pyritään kannustamaan irti liikakäytöstä. Pitkällä tähtäimellä tämän uskotaan näkyvän alkoholiin liittyvissä kävijämäärissä", palveluyksikköpäällikkö Leena Uusitalo sanoo.
Suomen väestöstä päihderiippuvaisia miehiä on seitsemän prosenttia ja naisia kaksi prosenttia. Riskikäyttäjiä on noin 10 prosenttia väestöstä.
Erityishuolena
nuoret
Oululaisilla terveysasemilla ollaan erityisen huolestuneita nuorten joko suoranaisesta tai välillisestä alkoholiongelmasta.
Suoranainen lisääntynyt käyttö näkyy esimerkiksi ajo-oikeusseurantatapauksissa, joissa asiakkaina ovat aina vain nuoremmat. Ajo-oikeusseurantaan joutuu, kun ihminen syyllistyy useisiin rattijuopumuksiin tai hänellä on useita juopumuskiinniottoja. Terveyskeskus raportoi seurannasta poliisille.
Välillinen käyttö näkyy puolestaan esimerkiksi masentuneiden nuorten huolena oman perheenjäsenen juomisesta.
Stakesin erikoistutkija Esa Österberg pitää hyvänä sitä, että alkoholiongelma nostetaan pöydälle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hän uskoo, että viinapuheiden sävy on muuttunut siitä, mitä ne olivat 2-3 vuotta sitten.
"Yhä useammin ihmiset miettivät omaa alkoholin käyttöään. Kun asia nousee esille joko omasta tai jonkun toisen toimesta, ihminen alkaa varmasti prosessoida asiaa", Österberg sanoo.
Vuosia alkoholin kulutusta ja vaikutuksia tutkinut Esa Österberg kertoo, että vuoden 2004 tapahtumat, matkustajatuontikiintiöiden poistaminen, alkoholiverojen aleneminen ja Viron liittyminen EU:n jäseneksi, myötävaikuttivat alkoholin kulutuksen 10 prosentin kasvuun. Seuraavana vuonna kasvu oli 3 prosenttia.
Viime vuoden tilasto on vielä valmistumatta, mutta näyttää siltä, että kärki olisi taittumassa. "Ennakkotietojen mukaan tilastoimaton kulutus eli matkustajatuonti on vähentynyt, mutta vastaavasti Suomen myynti noussut. Luvut tarkentuvat helmikuun puolessa välissä", Österberg kertoo.
Vuonna 2005 alkoholijuomien kokonaiskulutus nousi 10,5 litraan sataprosenttista alkoholia asukasta kohden laskettuna. Määrä oli nelinkertainen 1960-luvun alkuvuosiin verrattuna.