Lukio-opiskelujen keskimääräinen suoritusaika venyy. Valkolakin saavuttaminen vie jo lähes viidenneksellä lukiolaisista aikaa enemmän kuin kolme vuotta. Kouluhallinnossa jatkoaikaoppilaiden määrän kasvu huolestuttaa, mutta oululaislukion rehtorin mielestä kyseessä voi olla myös harkittu, opiskelijaa hyödyttävä valinta.
"Neljännen vuoden opiskelijoita on meillä kymmenisen prosenttia. Pientä lisäystä on tullut, eikä neljäs opiskeluvuosi enää selvästikään ole mikään häpeä, kuten joskus koettiin", sanoo 345-oppilaisen Madetojan musiikkilukion rehtori Eero Kettunen.
Kettunen ei tuomitse neljättä vuotta hukkaan heitetyksi ajaksi, jos ratkaisu on tehty harkiten ja lisävuosi käytetään tehokkaasti esimerkiksi jatko-opintoihin valmistautuen. Koululle neljännen vuoden oppilaat ovat pieni rasite, sillä rahoitusta saadaan sen mukaan, että oppilas viipyy koulussa kolme vuotta.
"Ei sillä taloudellisesti kuitenkaan suurta merkitystä ole. Oppilaalle lukioajan venyminen ei kyllä ole hyväksi silloin, jos jatkoajalle ajaudutaan. Luokaton lukio kun antaa mahdollisuuden siihenkin, jos motivaatio opiskeluun ei ole kohdallaan."
Kettunen ei kuitenkaan allekirjoita vaatimuksia, joiden mukaan opintojen venyttäjät on palautettava ruotuun kovalla kädellä jo uhkaavan työvoimapulankin takia. "Pitää miettiä, onko ihminen olemassa yhteiskuntaa vai yhteiskunta ihmistä varten", Kettunen rauhoittelee.
Opinto-ohjaus ontuu
Opintojen venymiselle on esitetty syyksi lukion luokattomuutta ja akateemisen vapauden sopimattomuutta näin nuorille, mutta opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos kiinnittäisi huomion etenkin peruskoulujen opinto-ohjaukseen. Lindroosin mukaan lukioissa on nyt nuoria, jotka haluaisivat olla jossain muualla.
"Opinto-ohjausta on tehostettava, jotta niin lukion kuin ammatillisen opiskelun vaatimukset ja mahdollisuudet tulevat kaikille selviksi. Nyt osa nuorista menee lukioon, koska luulee, että ammattiopintojen valitseminen sulkee lopullisesti joitain jatko-opintojen ovia. Näinhän ei suinkaan ole", Lindroos muistuttaa.
Lukio-opiskelu saattaa venyä myös harrastusten, työssäkäynnin, vaihto-oppilasvuoden tai hyvin laajan opinto-ohjelman takia.
Peruskoulun jälkeen 56 prosenttia ikäluokasta hakee lukioon, ja käytännössä lähes kaikki myös pääsevät sinne. Ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu 35 prosenttia. Määrä on laskenut kahden viime vuoden aikana kymmenisen prosenttia.
Opetushallituksen Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 -julkaisusta käy ilmi, että ammatillisista osaajista on tulevaisuudessa pulaa etenkin sosiaali- ja terveysalalla, tekniikassa, liikenteessä ja kaupassa. Heikkoa työllisyystilannetta ennustetaan kulttuuri,- luonnonvara- sekä matkailu- ja ravitsemisalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneille.
Osa jää tyhjän päälle
Oulun läänissä opiskelujaan venyttää yli kolmen vuoden vain viitisen prosenttia lukiolaisista. Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen mielestä huomio on nyt kiinnitettävä niihin peruskoulunsa päättäviin, jotka jäävät enemmän tai vähemmän tyhjän päälle.
"Noin 8-10 prosenttia ei jatka suoraan peruskoulun jälkeen lukiossa tai ammattioppilaitoksissa. Oulun läänissä heitä oli viime vuonna 538. Valtaosa heistä pitäisi saada oppisopimusteitse suorittamaan ammattitutkinto", Kokkonen toteaa.
Kokkosen mielestä korkeakoulututkinnon ja toisen asteen ammattitutkinnon suorittaineita pitäisi olla vuoteen 2010 mennessä suunnilleen puolet ja puolet.
"Osa teollisuuden suurien tuotantosarjojen töistä siirtyy EU:n uusiin jäsenmaihin sekä Kiinaan, Intiaan, Venäjälle, Afrikkaan tai Brasiliaan. Suomessa on löydettävä uusia vahvuuksia erikoisosaamisella, mikä taas vaatii koko väestön koulutustason nostoa ja moniosaamista. Siihen lukio antaa perusvalmiudet", Kokkonen tähdentää.KKK