Ei siinä kaikki, että Kiinaan tuotantonsa siirtävältä Salcompilta saa huhtikuun loppuun mennessä lähtöpassit 281 työntekijää. Jo edellisvuonna irtisanottiin saman verran. Parhaimmillaan 1990-luvun lopulla lomittajat mukaan lukien yhtiö työllisti suoraan yli 800 henkeä.
"Kun kolmessa vuodessa tempaistaan pois 600 työpaikkaa, eli noin puolet meidän teollisista työpaikoista, se on koko maan mitassa ihan ennätysluokan menetys", kaupunginjohtaja Timo E. Korva laskee. Asukkaita Kemijärvellä on 9 700. Viime vuoden muuttotappio oli 169 henkeä.
Kun Salcomp ilmoitti siirtävänsä laturinvalmistuksen Kemijärveltä Kiinaan, osanoton huokauksia kuului koko maasta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) valitteli päätöstä ja valtion 30 miljoonan tukimarkan menetystä sekä peräsi yrityksiltä laajempaa yhteiskunnallista vastuuta. Meni kuitenkin vain tovi, kun teollisuusjohtajat jo todistelivat, kuinka juuri Kiina-ilmiön kaltainen globaali työnjako on koko maan etu. Kemijärvellä ei kuitenkaan vielä osata olla kiitollisia sille langenneesta kehityksen keulapaikasta.
Unohduksen mullat
Kuka oikeastaan enää muistaa koko Kemijärveä? Kemijärven tilanteen päälle kaatui viimeksi Wärtsilän päätös lopettaa Turun laivamoottoritehtaansa ja siirtää tuotanto Italian Triesteen. Yt-neuvottelujen kohteena on Turussa 480 työntekijää vahvan ammattiliiton ydinalueella. Asukasmäärään suhteutettuna se ei silti ole mitään Salcompin ja Kemijärven rinnalla, mutta suhteellisuudet ovat päätöksenteossa yleensä "täys hailee", pohjoisessa on aikojen kuluessa opittu kantapään kautta. Kemijärvi toki on saanut osakseen maan yleisintä tukimuotoa: periaatteellista myönteistä suhtautumista ongelmaansa.
Ilmapiiri Kemijärvellä on maassa ja luottamus teollisuuteen syrjäseutujen pelastajana mennyt. Salcompissakaan ei pitänyt olla mitään vikaa. Sen väki teki latureita hullun lailla, yhtiö surffasi viimeiseen saakka kehujen ja kiitosten aallonharjalla. Se ajoi logistiikallaan tavaran ja tiedon valtaväylää, oli ratkaisuissaan maailman kärkeä. "Logistiset ratkaisut ovat toimialamme kansainvälisessä markkinatilanteessa eräs liiketoiminnan ratkaisevimmista tekijöistä", yhtiö kiitti itseään viimeiseen asti.
Tehdas oli myös tekniikaltaan niin viimeistä huutoa, ettei moderneimpia koneita edes viedä Kiinaan. Siellä moni työ tehdään käsin halvemmalla kuin se tehtäisiin Kemijärvellä koneilla. Salcompin Shenzhenin tehdas kasvaa vauhdilla. Työntekijöitä on 2 500, kesäkuussa 2003 heitä oli vain hieman toista tuhatta.
Tuotantoa Kemijärvellä on purettu asteittain ja se loppuu huhtikuun loppuun mennessä. Kemijärvelle jää edelleen Salcomp Oy:n pääkonttoritoiminnot, henkilöstöhallinto, talous-, rahoitus-, logistiikka- ja information management-toimintoja. Toimitusjohtaja Kari Vuorialhon mukaan se merkitsee pariakymmentä henkilöä.
Nimellinen välitili
Valtiovalta teki tukitoimissaan Kemijärven kanssa äsken välitilin. Työministeri Tarja Filatov kävi kertomassa, että Kemijärvi saa kaupunkiin työministeriön puhelinkeskuksen ehkä tänä vuonna. Työpaikkoja tulee viisi. Kemijärven työttömyysaste oli tammikuussa 21 prosenttia.
Kaupunginjohtaja Timo E. Korva kaipaa Kemijärvelle väkevää tukea. Sellaista löytyisi valtionhallinnon hajasijoituspäätöksestä. "Väestörekisterikeskus on päätetty sijoittaa Helsingin ulkopuolelle ja siinä on toimintoja, jotka voitaisiin sijoittaa tänne. Keskushallinnolla on talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä palveluja, monenlaisia asiakashallinto- ja lupatehtäviä, joita voidaan hoitaa verkon kautta Kansaneläkelaitoksen malliin."
"Ituja on ja verkkoja pyynnissä, mutta mitään en tohdi vielä kertoa", elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho sanoo. Myös Salcompin tiloihin ja elektroniikkaan liittyen on ollut valmisteltavana isoja "caseja". "Valitettavasti ne eivät ole realisoituneet. Siinä on otettu takapakkia."
Toivo pienyrityksissä
Helpoimmin uusia työpaikkoja näyttää löytyvän nykyisiin pk-yrityksiin, vaikka lisäykset eivät suuria olekaan. Entinen Orionin lääketehdas on buukattu täyteen. "Ensi syksynä siihen siirtyy hirsitalotehdas Ikihirsi Oy ja siihen syntyy ihan mukavasti uusia työpaikkoja", Luoma-aho kertoo. Kiinteistössä aloittaa myös kylmälaitteiden kierrätykseen erikoistuva Elwira Oy, johon alkuvaiheessa tulee vajaat kymmenen työpaikkaa.
Kaupunginhallitus on esittänyt valtuustolle omavelkaisen takauksen myöntämistä 1,15 miljoonan euron lainalle North East Wood Oy:lle. Massiiviovia valmistava yritys laajentaa tuotantotilojaan merkittävästi Kemijärvellä.
Suomun matkailukeskuksen kehittäminen on jäänyt vähiin useiden omistajavaihdosten takia. Sinne kuitenkin kaavaillaan maan ensimmäistä lentomäkeä, joka maksaisi kymmenisen miljoonaa euroa. Muovitettuna mäki sopisi ympärivuotiseen käyttöön. Kemijärveläisittäin katsoen mäki on kansallinen hanke ja rahoitukseltaan eduskunnassa päätettävä. Toive on, että mäen rakentaminen alkaisi 2006.
Suomutunturin laskettelukeskuksella on kolme omistajaa, joista yksi on paikallinen. Pirre Pasanen on perinyt isänsä Speden osuuden.
Vaikka Kemijärvellä on lukumääräisesti paljon pieniä puunjalostajia, kaupungin puujalkaluonne rakentuu Stora Enson tytäryhtiön, Kemijärven Sellu Oy:n varaan. Senkin kohtaloa on vuosikymmenten mittaan veivattu edestakaisin, mutta levottomuutta ei tällä erää leiju ilmassa. Viime vuonna tuotantoennätyksensä tehneessä tehtaassa on noin 250 työntekijää. Tehtaaseen investoitiin viime vuonna 4,3 miljoonaa euroa.
Elektroniikan siemen jäi
Kemijärveläistä Polarcomp Oy:n henkilöstöä harmittavat väitteet elektroniikkatuotannon loppumisesta paikkakunnalla kokonaan. Vaikka kymmenen vuotta toiminut yritys on elänyt Salcompin rytmissä sen sopimustuottajana, se jatkaa piirikomponenttien tekoa.
Salcompin vauhdikkaimpana aikana Polarcomp työllisti yli 90 henkeä ja teki viisi miljoonaa laturia vuodessa. Nyt yritys tekee elektroniikan piirikomponentteja 6-7 asiakkaalle ja työllistää 16 henkeä.
Kilpailueduksi on otettu työn joustosopimus, jolle on myös ay-liikkeen siunaus. Ellei esimerkiksi komponenttipulasta johtuen työtä ole tarjolla, henkilöstö voidaan tunnin varoitusajalla lähettää kotiin. Vastaavasti tehdään pitempää päivää tai tullaan lauantaina töihin, kun työtä on. "Loppupeli pelataan niin, ettei henkilöstö jää tappiolle", toimitusjohtaja Veli Kellinsalmi kertoo.