Berliini Berliiniläisiin kouluihin palkataan yksityisiä vartijoita vastaamaan koululaisten ja opettajien turvallisuudesta. Väkivallan määrä on lähes kaksinkertaistunut yhdessä vuodessa.
Neuköllnin kaupunginosahallinto on tilannut vartijat yhdeksään eniten väkivallasta kärsivään kouluun. Kokeilu alkaa joulukuussa. "Koulun pitää olla turvallinen ja suojattu ympäristö", sanoo Neuköllnin pormestari Heinz Buschkowsky.
Jos kouluviranomaiset ja poliisi eivät kykene takaamaan kouluille työrauhaa, niin asialle on pantava hänen mielestään yksityinen vartiointiliike.
"Vartiointiliikkeen tehtävänä on pitää kouluun kuulumattomat henkilöt koulurakennuksen ulkopuolella ja torjua läsnäolollaan väkivaltaa jo etukäteen", pormestari sanoo.
Oppilaiden taskuja ja reppuja vartiointiliikkeen työntekijöillä ei ole kuitenkaan lupa kopeloida kuin poikkeustapauksessa.
Berliinissä kouluväkivalta piinaa erityisesti Neuköllnin kaupunginosassa. Siellä asukkaista joka kolmas on maahanmuuttaja, useimmiten turkkilainen tai arabi. Joka toinen heistä on työtön.
Välikohtausten lista on pitkä. Nuorisojengit ovat rynnänneet kesken tunnin luokkaan hakatakseen jonkun oppilaista. Sairaalakuntoon on piesty myös opettajia heidän yritettyään rauhoittaa tilannetta.
Oppilaat ovat ryöstäneet aseella uhaten opettajilta arvosteluvihkoja ja todistuksia. Eräässä koulussa nuoret mukiloivat henkihieveriin koulujuhlia valvoneen poliisin.
Pormestari Buschkowsky selittää Neuköllnin koulujen väkivaltaisuutta maahanmuuttajien suurella määrällä. Berliinin teettämän tutkimuksen mukaan turkkilaisissa ja arabiperheissä turvaudutaan saksalaisperheitä herkemmin väkivaltaan. Lapset kopioivat mallin myös kouluun.
Tilannetta kärjistävät uskonnosta johtuvat kulttuurierot. Muslimikoulupojat eivät kunnioita naisopettajia. Saksalaisia koulutovereitaan he nimittelevät usein "sianlihanmässääjiksi". Arabit ja turkkilaiset ottavat yhteen myös keskenään.
Yhdeksään Neuköllnin kouluun on palkattu pitkäaikaistyöttömiä euron tuntipalkalla turvallisuudesta ja koulutyön sujumisesta vastaavaksi lisähenkilökunnaksi. Järjestely ei ole vähentänyt väkivaltaa.
Berliinin kouluissa kirjattiin viime lukuvuonna 1 573 väkivallantekoa. Luku on 76 prosenttia edellisvuotta suurempi. Lähes joka toisessa tapauksessa koulutoveri hakattiin tai potkittiin sairaalakuntoon. Puukkoa tai muuta kättä pidempää käytettiin 262 kertaa.
Berliinin opetussenaattorin Jürgen Zöllnerin mukaan luvut eivät todista niinkään väkivallan lisääntymisestä kuin ilmoitusherkkyyden kasvusta. Opettajien ammattiliitossa ollaan eri mieltä.
Oppilaat kävivät Berliinissä opettajansa kimppuun viime lukuvuonna 374 kertaa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisellä kaudella.
Vartijat ovat opettajaliiton mukaan tyhjää parempi idea mutta kelpaa vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. "Kaikista kipeimmin kouluihin tarvitaan sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja", sanoo opettajaliiton tiedottaja Peter Sinram.