Työnantajat määräävät tällä hetkellä joka toisen tulospalkkion yksipuolisesti. Työmarkkinaosapuolet ovat erimielisiä siitä, kuinka palkkioista tulisi päättää jatkossa.
"Työnantajalla tulee olla oikeus määrittää tulospalkkio. Se on kuitenkin vain kannustinosa eikä poista peruspalkkaa, josta päätetään yhteistyössä", toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tulospalkkioasiantuntija Seppo Saukkonen.
Parempaan työtulokseen kannustavat tulospalkkiot ovat yleistyneet 2000-luvulla. Eniten kannustimia käytetään toimihenkilöiden keskuudessa. Toimihenkilöiden keskusjärjestö (STTK) on tehnytkin selvityksen jäsenistönsä palkkiokokemuksista.
"Kyselyyn vastanneet 1300 jäsentämme kokivat tulospalkkioehtojen sisällön ongelmalliseksi. Huolta nousi siitä, ettei pääse itse vaikuttamaan, kun palkkiojärjestelmää luodaan", STTK:n ekonomisti Antti Aarnio kertoo.
STTK haluaisi luoda yleiset pelisäännöt tulospalkkioista sopimiseen. Toimihenkilöjärjestö toivoo, että jatkossa asiasta neuvoteltaisiin liittokohtaisesti. EK on valmis kannustamaan jäsenyrityksiään keskusteluun tulospalkkioista päätettäessä, mutta neuvottelujen velvoittavuutta se ei halua lisätä.
Teollisuus edellä, palvelut perässä
Tulospalkkio- ilmiö on otettu vastaan yksituumaisesti niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin. 1990-luvulla alkanut tulospalkkioiden yleistyminen lähti liikkeelle teknologia- ja metalliteollisuudesta, nyt kannustimet ovat levinneet myös palvelualoille.
Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat vielä selvästi harvinaisempia kuin yksityisellä puolella. Erityisesti kunnallisella alalla palkkioiden piirissä on edelleen vain pieni osa työntekijöistä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä (SAK) ei pidetä hyvänä sitä, että tulospalkkiot korvaisivat palkan perusosaa. "Työntekijä tarvitsee turvaa huonoja aikoja varten. Jos suuri osa palkasta on sidottuna yhtiön tulokseen, se ei ole hyvä tie", SAK:n työehtoasiantuntija Nikolas Elomaa sanoo.
"Tulospalkkioita saavien määrä on kasvanut. Ei tosin ole automaattista, että palkkioiden osuus ansioiden kokonaismäärästä enää nousisi. Asiaa täytyy arvioida aina paikallisen tarpeen ja tilanteen mukaan", miettii EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen.
Tuottavuus
parantunut
Tulospalkkiot näyttävät parantaneen työn tuottavuutta, arvioi Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, joka on tutkinut tulospalkkioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia.
"Peukalosääntönä voi pitää, että tulospalkkion osuuden kokonaispalkasta tulisi olla vähintään viisi prosenttia, jotta sillä olisi kannustusvaikutusta", Piekkola tuumii.
"Osa kansantaloudellisista vaikutuksista johtuu siitä, että otettaessa tulospalkkiot käyttöön uusitaan samalla koko palkkausjärjestelmä. On tärkeää, että on selkeä mittari, jolla tulosta pystytään arvioimaan, muuten järjestelmässä ei ole järkeä. Se, että palkkioperusteista sovittaisiin yhdessä, voisi parantaa työilmapiiriä ja siten lisätä tuottavuutta", Piekkola jatkaa.