Oulu Huostaanottojen määrä kasvaa edelleen. Kaikista alle 18-vuotiaista suomalaisista lapsista ja nuorista peräti prosentti oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle viime vuonna.
Stakesin keräämät lastensuojelutilastot osoittavat, että huostaanottoja tehtiin 5,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli lähes 5 000 lasta enemmän.
Huostaanottoluvut ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien, ja ongelma kasautuu kaupunkeihin. Oululaisista alle 18-vuotiaista huostassa oli 1,5 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli 140 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Tilanne ei juuri poikkea esimerkiksi Vantaasta, Turusta tai Tampereesta.
"Vanhemmuus
on kadoksissa"
Yleensä lapsen asiat ovat jo kriisiytyneet ennen kuin sosiaaliviranomaiset ottavat huostaan. Huostaanoton pitäisi olla viimesijainen toimenpide, mutta ennaltaehkäisevään työhön ei kunnilla usein ole riittävästi resursseja.
"Ennaltaehkäisevän työn pitäisi olla laadukkaampaa. Nyt toimintamme on painottunut korjaaviin toimenpiteisiin eli lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle", harmittelee johtava sosiaalityöntekijä Kari Hyppönen Oulun kaupungista.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) huomauttaa, että nykyisen hallituksen ohjelmassa ei ole minkäänlaisia peruspalveluihin kohdistuvia leikkauksia. Kunnat ovat saamassa yhä enemmän valtionosuuksia, joilla huolehtia peruspalveluista.
"Varhaisen puuttumisen menetelmiä on kyllä kehitetty. Perheiden pahoinvointi on silti kasvanut", Hyssälä sanoo.
Monen mielestä kyse on yhä laman jälkimainingeista. Hyssälä ei nimittäisi laman aikaansaannokseksi ihan kaikkea, kuten yhä yleistyviä päihdeongelmia. Ministerin mukaan jämäkkä vanhemmuus on kadoksissa.
"En syyttäisi lamaa siitä, jos lapsi otetaan huostaan vanhempien unohduttua terassille."
Hyssälä heittää pallon neuvoloille, jotka ovat avainasemassa ennaltaehkäisevässä työssä.
"Neuvoloissa nähdään kaikki perheet, ja siellä mahdollisiin lastensuojelutapauksiin olisi syytä puuttua arkailematta."
"Kaikki tietävät,
mitään ei tehdä"
Moniongelmaisuudesta kertonee sekin, että yhä useammat perheneuvoloiden lapsiasiakkaista ovat myös lastensuojelun asiakkaita. Stakesin raportti perheneuvoloiden toiminnasta kertoo, että akuutit perhekriisit, päihteet ja perheväkivalta ovat sekä lisääntyneet että muuttuneet vakavammiksi.
Lasten ja perheiden ahdinko tunnetaan hyvin lastensuojelujärjestöissä.
Sijaishuollon suunnittelija Sari Laaksonen Lastensuojelun keskusliitosta sanoo, että lasten peruspalveluista säästäminen on johtanut siihen, etteivät lapset saa apua ajoissa. "Peruspalveluiden huonontaminen kostautuu aina."
Huostaanottojen paisuvaan määrään ei ole yhtä ainoaa selitystä, mutta Sari Laaksosen mukaan juuri ennaltaehkäisevien toimien puute on nähtävissä tilastoista. "Huostaanotto on lakisääteisesti pakko tehdä. Silloin yhteiskunta ei voi enää valita, auttaako vai ei", Laaksonen toteaa.
Pelastakaa lapset -yhdistyksen aluejohtaja Kenneth Carlström jakaa Laaksosen näkemykset. Perheiden ja varsinkin yksinhuoltajien taloudelliset vaikeudet heijastuvat lapsiin pahoinvointina. Peruspalveluissa pihtaaminen näkyy hänen mukaansa siinäkin, ettei päteviä sosiaalityöntekijöitä ole tarpeeksi.
"Kaikki tietävät lasten oireilusta mutta kukaan ei tee mitään. Voisi kysyä, kuinka halvaksi psykiatrinen osastohoito sitten tulee."
Johtava sosiaalityöntekijä Hyppönen toivoisi, että lastensuojelutyö olisi nykyistä moniammatillisempaa.
"Lastensuojelutyön pitäisi kuulua muillekin kuin lastensuojeluviranomaisille."
Hyppösen mukaan päteviä sosiaalityöntekijöitä on vaikea saada saati sitten pitää töissä. Lastensuojelutyö on rankkaa, sillä tilanteet ovat usein raakoja ja henkisesti kuormittavia. Vaikeuksia tuo myös alan juridisoituminen, kun sosiaalityöntekijän pitäisi olla entistä paremmin selvillä lain kiemuroista.
"Nuoret sosiaalityöntekijät hakeutuvat herkästi kevyempiin hommiin, esimerkiksi kolmannelle sektorille", Hyppönen sanoo.