Vaikka kiinni jääneiden rattijuoppojen määrä osoittaa pientä laskua, on hieman alkoholia nauttineiden kuljettajien määrä noussut 1990-luvulla voimakkaasti.
Nyt noin joka sadas kuljettaja ajaa liikenteessä sen verran alkoholia nauttineena, ettei ylitä rattijuoppouden eli puolen promillen rajaa. Määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Vuonna 2000 tuli poliisin tietoon 22 783 rattijuopumustapausta. 1990-luvulla tapaukset ovat vähentyneet 22 prosenttia.
Myös rattijuoppojen kuljettajien kuolemat ovat laskussa. Vuonna 1990 heitä kuoli liikenneonnettomuuksissa 90, viime vuonna 42.
Kuitenkin noin joka neljäs (94 vuonna 2000) tieliikenneonnettomuudessa kuollut menehtyi onnettomuudessa, jossa joku onnettomuudessa osallinen oli humalassa. Viime vuonna loukkaantui 511 juopunutta kuljettajaa.
Tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin Liikenneturvasta sanoo, että rattijuoppoutta voidaan perustellusti kutsua suomalaisten kansantaudiksi: liikenneonnettomuuksista neljännes menee alkoholin tiliin.
”Alkoholia nauttineena ajaminen alle 0,5 promillen humalassa on kasvanut liikenteen kasvun ja alkoholin kulutuksen kasvun myötä. Se saattaa olla merkki löystyvästä suhtautumisesta humalassa ajoon.”
Rajalinin mielestä on hyvä, että Suomessakin pohditaan rangaistavan promillerajan alentamista.
”Julkisessa keskustelussa on tuotu huolena esiin se, että rajan lasku lisää rattijuoppojen määrää. Ruotsin ja Norjan kokemukset kuitenkin osoittavat, että promillerajan alentaminen ei lisää rattijuoppojen määrää vaan raitistaa liikennettä”, Sirpa Rajalin tähdentää.
