OULU Lasten makean popsinta ja samalla ylipaino ovat viime vuosina yleistyneet huolestuttavasti. Jo reilut kymmenen prosenttia suomalaislapsista on lihavia, kertoo ravitsemusterapian lehtori Outi Nuutinen Kuopion yliopistosta.
Lihavuuden aiheuttaa jo talonpoikaisjärjelläkin ymmärrettävä yhtälö: syödään liikaa ja liikutaan liian vähän. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana lasten lihavuus on kaksinkertaistunut.
Lasten ylipainon merkittävänä osatekijänä on runsas makean popsiminen, mikä sekin on yleistynyt rajusti.
Syy makean popsimisen yleistymiseen löytyy koko yhteiskunnan muuttuneista elintavoista.
Yhteiskunta
ruokkii lihavuutta
"Yhteiskunta ruokkii liikalihavuutta, ja koko ruokakulttuuri on muuttunut. Jokainen syö sitä mitä ehtii ja nappailee välipaloja sieltä sun täältä. Säännöllinen ruokailu on kiireen vuoksi jäänyt pois. Koko ajan on kova kiire: kouluissa syödään nopeasti ja vanhemmillakin on työelämässä kiire", luettelee Nuutinen.
Hänen mukaansa koko yhteiskunta vaatisi isoa remonttia, jotta lasten painonhallinta saataisiin kuriin. Ruuan syöminen säännöllisesti olisi lapselle tärkeää, jotta koko keho oppisi tunnistamaan nälän tunteen.
Kun välipaloja nappaillaan silloin tällöin, on ihmisen vaikea tietää, milloin hän on oikeasti nälissään.
Koko yhteiskunta vaikuttaa lihavuuden kehittymiseen jo tekniikankin puolesta. Hissit kuljettavat portaiden sijaan, ja joka paikkaan mennään autolla.
Lisäksi elintarvikepakkausten koot ovat suurentuneet. Karkki- ja sipsipussit ovat isompia kuin ennen, ja kilon sipsipussin voi huomaamattaan hotkaista kerralla loppuun sen sijasta, että jättäisi osan säästöön.
Nuoret naiset
huono esimerkki
Lasten ylipaino ja makea elämä ovat yhteydessä aikuisten elintapoihin. Lapset omaksuvat helposti vanhempiensa ja aikuisten sukulaistensa ruokailutottumukset.
Kansanterveyslaitoksen tuoreessa Finrisk-tutkimuksessa selvisi, että erityisesti nuorten naisten makean syöminen on selkeästi yleistynyt ja nuorilla naisilla sokerinsyönti on yleisempää kuin muissa aikuisryhmissä.
Jopa yli kymmenen prosenttia 25-44 vuotiaista naisista napostelee suklaata ja karamelliä päivittäin. "Ilmiö on yleisintä kaikkein nuorimmilla naisilla ja karkkikulttuuri on nimenomaan kaupunki-ilmiö", kertoo tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta.
Etelässä karkkia popsitaan enemmän kuin idässä tai pohjoisessa. Helsinki-Vantaalla suklaata rouskuttaa päivittäin 10-11 prosenttia 24-36-vuotiaista naisista, kun vastaava luku Oulun korkeudella on kolme prosenttia.
Sokerisuositus on Suomessa jo pitkään ollut 10 prosenttia kaloritarpeesta. Myös WHO on antanut saman suosituksen. Nuorilla naisilla määrä ylittyy reippaasti.
Limsa- ja makeis-automaatit pois
Kansanterveyslaitos ja Hammaslääkäriliitto ovat olleet yhteydessä keskenään ja suunnittelevat kampanjaa, jolla limsa- ja makeisautomaatit saataisiin kouluilta pois.
Sen lisäksi että sokeri lihottaa ja köyhdyttää ruokavaliota, se pilaa myös hampaat.
Jos lapsi syö paljon makeaa, eikä liho siitä huolimatta, on ilmeistä, ettei oikeaa ruokaa ole ruokavaliossa tarpeeksi. Näin ollen lapsi ei saa tarvitsemiaan ravintoaineita. Jos lapsi taas lihoo, on lihavuus yksi riskitekijä esimerkiksi diabeteksen synnyssä. Myös sydän- ja verisuonitautien vaara on tällöin olemassa.