Kunnan- ja kaupunginjohtajien vaihtuvuus Pohjois-Suomessa on tänä vuonna ollut suurta. Kuntia Oulun ja Lapin lääneissä on 72 ja johtajan vaihdos on ollut ajankohtainen 16 kunnassa. Syinä vaihdoksiin ovat olleet edeltäjien siirtyminen toisiin kuntiin ja eläkkeelle, muutama paikka on tullut auki määräaikaisen pestin katketessa.
Myös Kuntaliitossa on pantu merkille kunnanjohtajien nopea kierto, syksyllä asiasta tehdään tutkimus.
"Kunnanjohtajien vaihtuvuus on lisääntynyt. Sitä selittävät monet asiat. Virkoja vapautuu eläkkeelle siirtymisen johdosta, mutta muutkin syyt vaikuttavat", sanoo kuntakehitys- ja tutkimusyksikön päällikkö Kaija Majoinen Kuntaliitosta.
Suurten ikäluokkien mukana eläkkeelle lähtevät myös kuntapomot. Heidän keski-ikänsä on muuta kuntasektorin väkeä korkeampi, joten vaikutus näkyy jo. Synkkä tosiasia on se, että moni kuntajohtaja lähtee eläkkeelle sairausloman kautta.
Uusia virkoja
Yhtenä valitettavana tekijänä Majoinen nostaa esille kunnanjohtajan työn huonon houkuttelevuuden, joka karkottaa hakijoita, mutta myös virassa olevia.
"Paineinen tehtäväkenttä on ollut osaltaan vaikuttamassa, että hakeudutaan muihin tehtäviin."
Eräs muista syistä on Majoisen mukaan uusien johtovirkojen syntyminen esimerkiksi seutukunnallisiin hankkeisiin.
Etenkin pienissä, syrjäisissä kunnissa vaihtuvuus on ollut suurta. Vuoden parin jälkeen johtaja on lähtenyt hakemaan uutta haastetta isommasta kunnasta. Majoinen ei kuitenkaan usko, että pienistä kunnista tulee vain ponnahduslautoja uran alussa. Palkan ja työn sisällön täytyy olla kunnossa.
"Voi olla, että onnistutaan saamaan henkilö, joka kokee sen pienen kunnan johtamisen haasteellisena ja on valmis sitoutumaan. Monet seikat vaikuttavat siihen, jääkö henkilö pitemmäksi aikaa. Yksi on varmasti juuri perhetilanne, miten esimerkiksi aviopuolison mahdollisuus saada työtä järjestyy."
Vaikka Kuntaliiton tutkimus ei ole vielä käynnistynyt, Majoinen löytää selityksen Pohjois-Suomen myllerrykseen.
"Pohjois-Suomessa on paljon kuntia, joiden talous on hyvin tiukoilla. Kuitenkin odotukset ja tavoitteet jotka kuntajohtajiin asetetaan, ovat aika kovia. Talouskriisi voi helposti synnyttää sen, että kunnanjohtajaan kohdistetaan ylimääräisiä paineita."
Majoinen mukaan Kainuussa vaihtuvuutta on lisännyt myös Kainuun hallintokokeilu.
Selkeät säännöt auttaisivat
Etenkin määräaikaisten virkojen päättyessä on tullut ilmi, että yhteistyö ei aina ole ollut toimivaa luottamushenkilöjohdon ja ammattijohdon välillä. Vaikka määräajan virassa ollut olisi halunnut jatkaa, virka on pantu auki.
Yhteistyön toimivuuden takaamiseksi Majoinen tarjoaa johtajasopimusta, jolla sovitaan kunnanjohtajan työn tavoitteet, tehtävät ja työnjako poliittisen johdon kanssa.
"Voi olla apua, että työn realistisista tavoitteista sovitaan yhdessä. Tokihan se ei ole mikään taikasauva, joka yksistään auttaa. Yhteistyön rakentaminen on pitkä prosessi", Majoinen sanoo.
Määräaikaiset kunnanjohtajien virat ovat käymässä vähiin, vain joka kymmenes uusi kunnanjohtaja on määräaikainen. Syynä ovat niin hakijapulakin kuin juridinen tarpeettomuus.
"Kuntalaissa on hyvin selkeät säännökset siitä, miten kunnanjohtajasta niin sanotusti päästään eroon, joten ei ole tarvetta kaksinkertaiseen varmistukseen", Majoinen sanoo.