Kelan korvaamista sairauspäivistä noin neljännes johtuu mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta, kertoo Työterveyslaitos. Sen mukaan masennukseen sairastumisen riskiä lisäävät ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi.
Koettu työstressi lisäsi masennusta 30-80 prosenttia. Ainakin 55-tuntista viikkoa tehneillä oli runsaat 10 prosenttia suurempi masennusriski normaalia työviikkoa tehneisiin verrattuna.
Tutkimusprofessori Marianna Virtasen mukaan pitkien työpäivien yhteys masennukseen huomattiin tutkimuksissa Euroopassa ja Aasiassa, mutta Pohjois-Amerikassa ja Australiassa vastaavaa yhteyttä ei löydetty.
Tiedot perustuvat meta-analyyseihin useista julkaistuista ja julkaisemattomista kansainvälisistä tutkimuksista, jotka käsittelivät työhön liittyviä mielenterveyshäiriöitä.
Nuorten helpompi palata töihin
Masennuksen tai ahdistuksen aiheuttaman sairausloman jälkeen töihin palaaminen onnistui parhaiten alle 50-vuotiailta. Suomalaisen kuntatutkimuksen mukaan heistä yli 90 prosenttia palasi töihin.
Töihin palaamisen todennäköisyyttä lisäsi myös tunnollinen persoonallisuustyyppi.
Sen sijaan vanhat työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat töihin muita epätodennäköisemmin. Yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut töihin vuoden sisällä masennussairausloman jälkeen.