Väki vähenee ja vanhenee Lapissa ja Kainuussa muuta maata nopeammin. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaa kasvaa, mutta eläkeikäisten määrä nousee kaikissa maakunnissa.
Tilastokeskuksen uusimmassa Pohjois-Suomen katsaus 2003 -kirjassa väestöennusteet povaavat Kainuun menettävän joka neljännen asukkaan vuoteen 2030 mennessä. Lapin väkiluku pienenee 15 prosentilla. Pohjois-Pohjanmaa on niukasti kasvussa, mutta jää alle maan keskitason.
Ennuste pohjautuu vuoden 2001 tietoihin.
Puolangalla huolestuttavinta
Kunnittain tarkasteltuna huolestuttavin tilanne on Kainuussa Puolangalla. Vuoteen 2030 mennessä kunnan väkiluku pienenee lähes 38 prosenttia. Lapin suurin menettäjä on Ranua, jonka asukkaista häviää 37,5 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla kato käy pahiten Yli-Iissä lähes 35 prosentin miinuksella.
Puolangan va. kunnanjohtaja Seppo Rajala ei halua heittää pyyhettä kehään, vaikka kunnan väestönäkymä on synkkä.
"Vaikka tänne saataisiin suurikin yritys, joka työllistäisi 100-150 ihmistä, se ei kääntäisi kehitystä", Rajala arvioi.
Kunnan pitää pystyä houkuttelemaan riittävästi tietyn alan yrityksiä ja avainhenkilöitä sekä tarjoamaan riittäviä palveluita nuorille ja lapsiperheille.
Kuntaliitoksia ei Rajalan mukaan Puolangalla mietitä, koska luontevaa kumppania ei ole löytynyt. Sen sijaan yhteistyö muun muassa koulupalvelujen järjestämisessä nähdään järkevänä.
Maaseudun
ikäihmisille palveluja
Koulutoimentarkastaja Jukka-Pekka Kivioja Oulun lääninhallituksesta sanoo, että väestökehitys on ollut nähtävissä jo pitkään ja haja-asutusalueiden kouluverkko supistuu edelleenkin.
Kiviojan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Oulun läänissä on lopetettu lähes 120 ala-astetta. Lisää lakkautuksia on tulossa.
"Kunnissa pitää miettiä opetuksen järjestämistä jopa kuntarajojen yli", Kivioja ennustaa.
Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus tuplaantuu. Oulunkaaren kunnat Ii, Kuivaniemi, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki sekä Oulunsalo aloittivat viime toukokuussa hankkeen, jolla haetaan keinoja ikäihmisten pärjäämiseen haja-asutusalueilla.
Hankkeen vetäjä Kerttu Lohilahti sanoo, että kunnat ovat tajunneet, etteivät ne yksin pysty vastaamaan ikääntymisen haasteisiin.
"Lähimmäis-, naapuri- ja omaisapua tarvitaan, mutta nekään eivät riitä. Lisäksi pitää selvittää vapaaehtoistyön, järjestöjen ja kylätoimijoiden mahdollisuuksia."
Hankkeen tiimoilta Pudasjärven Livon ja Hetekylän vanhuksilta on kyselty, olisiko heillä kiinnostusta ostaa tarvitsemiaan palveluja.
Toisella samoissa kylissä tehdyllä kyselyllä kartoitetaan, löytyykö kylistä palveluntuottajia myymään palveluja.
"Kunta ei vetäydy vastuustaan, mutta näin voidaan hakea rinnalle muita toimijoita", Lohilahti sanoo.