Valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen askarruttaa Lapin tullimiehet ry:n puheenjohtajaa Sampo Väisästä. Riittääkö vähennyksiin henkilöstön eläköitymisvauhti ja minkä verran ohjelma aiheuttaa henkilöstön siirtoja? Oulun ja Lapin läänit käsittävä pohjoinen tullipiiri työllistää 244 henkeä. Vuoteen 2011 mennessä henkilöstä on vähennettävä kymmenellä prosentilla.
Toinen vankka juonne on väen vähentäminen Lapin länsirajalla ja EU:n ulkorajan eli itärajan tullivalvonnan vahvistaminen. Heti EU:hun liittymisen jälkeen Väisänen aisti pakkosiirtojenkin makua, mutta nyttemmin hän ei juuri löydä moitteen sijaa. "Siirrot ovat olleet suureksi osaksi ennakoituja ja hallittuja."
Sallan tullin päällikkönä toimiva Väisänen on itse tyytyväinen sijaintipaikkaansa, vaikka asuukin 180 kilometrin päässä Rovaniemellä.
Neljän osaston väkeä
Lapin tullimiehet ry täyttää viikonvaihteessa 100 vuotta. Syntymänsä aikaan se painiskeli tyystin toisenlaisessa maailmassa. Suomi oli vielä tsaarinvallan alla. Yhdistymis- ja sananvapaus olivat niin heikoissa kantimissa, että tullimiesyhdistyksen perustaminenkin oli riskipeliltä. Voitiinhan se tulkita toimeksi myös keisarillista esivaltaa vastaan, yhdistyksen historiakirjan koonnut Tommi Laukkanen tietää.
Ensimmäisinä vuosikymmeninä yhdistys kamppaili tullimiesten vakinaistamisen puolesta. Suurin osa joutui tekemään pätkätöitä ylimääräisen tullivartijan ammattinimikkeellä. Tyyppiesimerkki oli muoniolainen Kaarle Aukusti Brännare (1895-1984), jonka tulli palkkasi 14 vuoden aikana töihin vain talvikuukausiksi ennen kuin hänet nimitettiin vakinaiseksi tullivartijaksi.
Sen paremmin Laukkanen kuin Väisänenkään eivät myönnä, että tullimiehet olisivat erityisen eripuraista väkeä. Pohjoisen tullimiehillä kuitenkin on neljä Tulliliitonkin alaista osastoa. Niistä viimeisin syntyi 1997, kun toistakymmentä tullimiestä perusti pohjoisimpaan Lappiin oman osaston. Lapin tullimiehet ry on osastoista vanhin ja 90 jäsenellään suurin. Väisänen sanoo, että yhdistymisajatuksia on omassa porukassa pyöritelty.
Ruotsi vetäytyy rajalta
EU:hun liittyminen tyhjensi tulliasemia Tornionlaaksossa. Ruotsi toteuttaa rankkaa mallia ja se pitää miehitystä enää Haaparannan yrityspalvelupisteessä, missä työskentelee kymmenkunta henkeä. Lisäksi samankokoinen valvontayksikkö operoi koko Pohjois-Ruotsin alueella. Ruotsi julkisti ohjelman, ettei Tukholman pohjoispuolelle olisi jäänyt ainuttakaan tullimiestä. Suunnitelmalla on kuitenkin nyt "hunteeraamisvaihe".
Suomen tullilla on Torniossa edelleen vankka sillanpääasema, pohjoisen tullipiirin hallinto. Kaikkiaan tulli työllistää Torniossa noin 70 henkeä. Seuraava miehitetty suomalainen tulliasema on 263 kilometrin päässä Muoniossa. Siitä väliltä miehitys on poistettu Aavasaksan, Pellon ja Kolarin asemilta. Muonion yläpuolelta on suljettu Karesuvannon tulli. Länsirajan pohjoisin asema on Norjan rajalla Kilpisjärvellä. Muut pohjoisen tullipiirin asemat ovat Kivilompolo, Karigasniemi, Utsjoki, Polmak ja Näätämö Norjan rajalla sekä Raja-Jooseppi, Kelloselkä, Salla, Kuusamo ja Vartius itärajalla.
