Asunto-osakeyhtiöistä vain 10-15 prosenttia on muuttanut verkkonsa digitaalista tv-lähetystä vastaanottavaksi. Työ tulee yleensä sitä suuritöisemmäksi ja kalliimmaksi, mitä vanhempi talo on kyseessä. 1960-80-luvuilla rakennettujen talojen muuttaminen on työläämpää kuin 1990-luvun talojen.
Yhteisantennia käyttävillä taloyhtiöillä on vajaat kolme vuotta aikaa varautua siihen, että perinteiset analogiset televisiolähetykset loppuvat kokonaan ja antennien on kyettävä ottamaan vastaan digitaalista televisiolähetystä. Nykyiset vanhan tekniikan tv-lähetykset lakkaavat elokuussa 2007.
Remonttia tarvitsevia taloja korjataan nyt kiivaasti, mutta aikaa on vähän. Muun muassa YIT-Data on täystyöllistetty, kun se tarkastaa oululaisia kerrostaloja ja korjaa tarvittaessa järjestelmiä. Projektipäällikkö Mauri Wegelius YIT-Datasta epäilee, ettei taloja saada kuntoon ennen analogisten lähetysten loppumista.
Suomen kiinteistöliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto sekä Satelliitti- ja antenniliitto kampanjoivat taloyhtiöiden digi-tv-valmiuksien ja laajakaistayhteyksien lisäämisen puolesta. Tällä viikolla aiheesta annettiin tietoa kahdessa eri tilaisuudessa 70 oululaisille isännöitsijälle ja 40 asukkaalle.
Asiantuntijoiden alustuksia kuultiin myös Kajaanissa.
Kallista lystiä vanhoissa taloissa
Antennin vahvistimien uusiminen digitaalilähetyksiä varten maksaa taloyhtiöille tavallisimmin 500-800 euroa. Kun vanhimmissa taloissa joudutaan tekemään perusteellisempia uusimistöitä, kustannukset ovat keskimäärin 100-150 euroa huoneistolta.
50 asunnon kokoiselle taloyhtiölle voi silloin koitua 7 500 euron kustannukset. Kalleimmillaan hinta voi nousta yli 300 euroon huoneistoa kohti. Silloin talo on erittäin vanha, ja kaikki antennista asuntoon johtavat kaapelit on uusittava suuritöisesti.
Useisiin asuntoihin jaettava lähetys yhteisestä antennista tarvitsee lisää vahvistusta digitaaliseen lähetykseen. Vanhimmissa taloissa saatetaan joutua uusimaan ainakin antennipistokkeet, pahimmissa tapauksissa ehkä kaikki kaapelitkin.
"1990-luvulla tehtyihin vanhempiin taloihin tulee teettää kuntotutkimus. Yleensä 1980-luvun talojen antenneihin on tehtävä jotakin joka tapauksessa", määrittelee tietoliikenneinsinööri Tauno Hovatta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta.
Oulussa kerrostaloista suurin osa on vanhoja. Osa vanhoistakin taloista on digikelpoisia, kun ne kuuluvat kaapeliverkkoon. Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto kuitenkin huomauttaa, että noin puolet kaapelitaloyhtiöistä on liittynyt verkkoon niin kauan sitten, että taloihin täytyy asentaa uudet vahvistimet.
Enemmistön päätöksellä
Yksi syy hitaaseen siirtymiseen digiaikaan saattaa olla, että vaikka suuri osa asukkaista haluaa kunnostuttaa antennin digitaalikelpoiseksi, enemmistö haluaa venyttää päätöstä viime tippaan. Tämä aiheuttaa usein jännitteitä taloyhtiöissä.
Televisioantennin muutos digitaalilähetyksille määritellään kiinteistölaissa asumistasoa kohottaviin uudistuksiin. Se tarkoittaa, että tekniikka voidaan hankkia yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä, ja hankinnan kulut maksetaan yhtiövastikkeesta.
Digitaaliset televisiolähetykset näkyvät nyt 94 prosentille Suomen väestöstä, mutta maantieteellisesti Oulun pohjois- ja itäpuolilla on vielä paljon katvealueitta.
Ensi vuonna rakennetaan kolmannen vaiheen digi-tv-verkko, minkä jälkeen näkyvyysalueen pitäisi kattaa 99,9 prosenttia väestöstä. Uudet tv-asemat tulevat Iisalmeen, Inariin, Karigasniemeen, Kiihtelysvaaraan, Kuttaseen, Posiolle, Pyhätunturille, Rovaniemelle, Rukalle, Taivalkoskelle, Tervolaan, Utsjoelle, Vuotsoon, Ylläkselle ja Ähtäriin. Lisäksi Pohjois-Suomeen asennetaan kymmenen tv-alilähetintä.