Joka kym­me­nes pe­rus­kou­lun opet­ta­ja ei ole pätevä

Joka kymmenenneltä peruskoulun opettajalta puuttuu muodollinen pätevyys tehtäväänsä, kertoo Kuntaliiton tuore selvitys.

Joka kymmenenneltä peruskoulun opettajalta puuttuu muodollinen pätevyys tehtäväänsä, kertoo Kuntaliiton tuore selvitys.

Epäpätevien osuus on pysynyt viime vuosina lähes muuttumattomana. Kaikkiin virkoihin päteviä opettajia ei ole edes saatavilla. Koko maassa on pulaa etenkin opinto-ohjaajista, erityisopettajista ja matematiikan sekä kielten opettajista.

Kaikkiaan Suomessa perusopetusta antaa noin 42 000 opettajaa, joista kaksi kolmasosaa on naisia. Kuntaliiton mukaan monet kunnat ilmoittavat palkkaavansa mielellään enemmän miesopettajia. Kuitenkin esimerkiksi Oulun yliopistossa 90 prosenttia luokanopettajakoulutukseen valituista oli naisia.

Selvityksessä muistutetaan, ettei muodollinen epäpätevyys tarkoita huonoa opettajaa. Monet epäpäteviksi luokiteltavat opettajat ovat hoitaneet tehtäväänsä hyvin jo vuosia.

Kuntaliitto ehdottaakin opintojen loppuun saattamisen tukemista monimuotoisella opettajien pätevöitymiskoulutuksella.



Merkittävää vaihtelua kunnittain


Pätevyystilanne vaihtelee merkittävästi kunnittain. Vähiten epäpäteviä on paikkakunnilla ja alueilla, joissa on opettajakoulutusta.

Oulun läänissä muodollisesti epäpäteviä luokanopettajia on hieman vähemmän kuin Lapin läänissä, jossa epäpätevien osuus on kymmenen prosenttia.

Pohjoisessa varsinkin syrjäisillä pikkukunnilla on vaikeuksia houkutella pätevyysvaatimukset täyttäviä opettajia.

"Lapissa heikoimmilla olevissa kunnissa saattaa joka viides opettaja olla epäpätevä. Kaupungeissa tilanne on parempi", kertoo lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari Lapin lääninhallituksesta.

Alhosaaren mukaan tilanne Lapissa on viime vuosina pysynyt ennallaan, eikä hän pidä sitä erityisen huonona.

Opettajia kouluttavan yliopiston myönteinen vaikutus on nähtävissä sekä Oulun että Lapin lääneissä.

Myös selvityksen mukaan loppuun asti koulutettuja opettajia löytyy parhaiten korkeakoulupaikkakunnilta ja niiden lähiympäristöstä.

"Tunnin työmatka, noin sata kilometriä on raja, jota kauemmaksi opettajien houkuttelu on jo vaikeampaa", kuvaa tilannetta Oulun lääninhallituksen lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen.



Epäpäteviä
varsinkin sijaisina


Selvityksen mukaan epäpäteviä opettajia toimii erityisesti sijaisina. Pätevät opettajat karttavat vain osan vuotta kestäviä sijaispestejä, kuten äitiyslomasijaisuuksia.

Äitiyslomalla olevat vakituiset opettajat saattavat esimerkiksi katkaista lomansa koulujen kesäloman ajaksi, jolloin sijainen ei aina saa kesäloman ajalta palkkaa. Samanlaisia tilanteita syntyy myös opintovapaiden ja vuorotteluvapaiden yhteydessä.

Pertti Kokkonen tunnistaa tilanteen.

"Lähettäisinkin kuntapäättäjille terveiset, että täyttäisivät virat kokonaiseksi vuodeksi. Nyt meillä on liian paljon kuntia, jotka ottavat koulujen alkaessa uuden työntekijän ja päättävät työsuhteen toukokuun lopussa. Näin opettaja tekee koko vuoden työt, mutta saa palkkaa vain osasta vuotta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta opettajien sitoutumiseen työhönsä", lääninsivistys Pertti Kokkonen huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä