Kuusikymppisistä on joka kymmenes työttömyyseläkkeellä. Laman aikana "eläkeputki" oli jopa yksi yhtiöiden saneerauskeino.
Pienellä eläkkeellä tulee toimeen, kun elää vaatimattomasti, muutaman vuoden työttömyyseläkkeellä ollut 61-vuotias Hannu Siirtola vakuuttaa. Häntä kuitenkin pelottaa, miten tulevaisuudessa eläkkeet riittävät. "Köyhien asemaa on koko ajan heikennetty."
Muutenkin hänen luottamuksensa yhteiskuntaan on horjunut vuosien varrella. Kun työttömänä ollut mies alkoi opiskella viikonloppuisin yliopistossa tietojenkäsittelyä, päiväraha napsahti poikki. "Että se siitä kannustavuudesta."
Koneinsinööriksi opiskelleen miehen itsetunto on ollut usein koetuksella pitkinä työttömyysaikoina. "Olen varmaan hakenut paria sataa paikkaa", Siirtola muistelee.
Mekaniikkasuunnittelijan työ loppui Helsingissä laman aikana vuonna 1991, kun Vaisala supisti. Työporukka teki jonkun aikaa samoja töitä osuuskuntana kuten silloin oli tapana. Työt eivät kuitenkaan kannattaneet. Edessä oli työttömyys, tilapäisiä töitä ja eläkeputki 55-vuotiaana.
Siirtola muutti vaimoineen Ouluun kymmenen vuotta sitten. Nyt hän asuu Myllyojan omakotitalossaan yksin; vaimo kuoli kolme vuotta sitten.
Työttömien yhdistyksen toiminta antaa miehelle voimaa, mutta varsinainen hekireikä ovat argentiinalaisen tangon rytmit. Hän tanssii tangoa Koskelankylän Valolla kerran viikossa. Hän haaveilee, että pääsisi katsomaan tangon emämaahan tanssin maailmanmestaruuskisoja ensi syksynä, jonne lähtee Oulusta iso porukka.
Ulkomaanmatka olisi hänelle harvinaista herkkua. Äkkiä muistellen ensimmäinen ja viimeinen huvimatka oli vuonna 1985, jolloin hän valmistui koneinsinööriksi, ja insinöörinplantut juhlivat valmistumistaan Rhodoksella. "Mutta en ole mikään rannalla makaaja", mies vakuuttaa.
Hän on onnellinen, kun on kunnossa, eikä hänellä ole sairauksia.