Suomi tarvitsee lisää innovaatiokannustimia, patistaa yrittäjyyskatsaus, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö julkisti keskiviikkona. Vain alle kaksi prosenttia Suomen yrityskannasta on todellisia kasvuyrityksiä. Lähes kolme neljästä uudesta työpaikasta on viimeisten viiden vuoden aikana kuitenkin syntynyt näiden runsaan 1 700 dynaamisen yrityksen voimin.
Tyypillistä kasvuyritystä ei ole olemassa. Se on kuin elefantti, joka näyttää tarkasteluvinkkelistä riippuen erilaiselta, viittaa johtaja, dosentti Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulun pk-instituutista. "Kun laitetaan kaikki suodattimet päälle, niin kasvuyritys on sellainen, jolla on halu ja kyky sekä näkemys, että heillä on kasvumahdollisuus."
Sijainnilla ei ole mitään tekemistä kasvun kanssa, Heinonen sanoo. Pienuudella ja nuoruudella jo enemmän.
Dynaamisia ja innovatiivisia ideaalikasvajia, siis kasvuhakuisia, kansainvälisesti suuntautuvia pk-yrityksiä on kuusi prosenttia. Jos myös kotimaakeskeiset yritykset luetaan joukkoon mukaan, niin joka viides pk-yritys on kasvukykyinen. Markkinamahdollisuuksia olisi jopa joka toisella yrityksellä.
Silti varsinaisia kansainvälisiä pk-kasvuyrityksiä on vain 1,6 prosenttia tai - kotimaan markkinoilla toimivien kanssa - yhteensä 4,2 prosenttia.
Halutonta kasvua
Liian moni yritys kasvaa haluamatta. "Vastentahtoisia kasvajia on yli kolmasosa", Heinonen kummastelee. Kasvua ei tavoitella, koska siinä ei nähdä mitään hyötyä yritykselle. Hän tosin myös epäilee, että yritykset ovat kyvyttömiä tunnistamaan liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia.
Niinpä kun nykyinen painopiste on yritysten kyvykkyyden ja osaamisen kehittämisessä, niin kasvun edistäminen vaatisi positiivista näyttöä yrittäjille, siis kannusteita. "Halun ja mahdollisuuksien kehittäminen on eri asia kuin kasvukyvyn kehittäminen", Heinonen muistuttaa.
Työpaikkoja nopeasti
Monimutkaisessa yrittäjyyspolitiikkavertailussa Suomi pärjää hyvin. Puutteita nähdään kuitenkin juuri innovaatiokannustimissa, yrittäjyyden riskien ja palkkion tasapainossa, yrittäjyyden arvostuksessa sekä aloituksen ja lopetuksen sujuvuudessa.
"Luovaa tuhoa pitäisi edistää voimakkaasti", huomioi ylitarkastaja Kimmo Hyrsky KTM:stä.
Uusia yrityksiä syntyy noin 22 000 vuodessa. Mutta syntymät ja kuolemat kulkevat lähes käsi kädessä, joten yrityskanta uusiutuu vain hitaasti. Yhdeksän kymmenestä uudesta yrityksestä myös työllistää vain yhden: yrittäjänsä. Ainoastaan Isossa-Britanniassa aloitteleva yritys sinnittelee 3-4 työntekijän tasolle.
Kun yritys on sitten selviytynyt kolme vuotta, se osoittaa kasvupotentiaalinsa. Vain Norjassa nuori yritys työllistää Suomeakin nopeammin. Ruotsi ja Tanska jäävät alle puoleen Suomen tasosta. Nopean kasvun yritykset ovat kaksinkertaistaneet henkilöstöään viiden vuoden aikana, Hyrsky tietää.
"Suomen innovaatioketju vuotaa", valittaa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen sitä, että patentteja kyllä tehtaillaan, mutta uusia tuotteita ei ideoista synny. "Innovatiivisia kannustimia tässä innovaatioiden luvatussa maassa puuttuu", hän kuitenkin lupailee ensi tilassa ainakin paikkausta riskirahoituksen aukkoihin.