Noin joka kolmas pakkolaitoksesta vapautunut vanki syyllistyy uudestaan rikokseen. Vuoden 1993 jälkeen pakkolaitoksesta on vapautunut 16 vankia. Heistä viisi on tuomittu uuteen ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka suomii julkisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, että pakkolaitoksesta vapautuvat tekisivät uuden rikoksen lähes poikkeuksetta.
-- Iltapäivälehdissä on ollut sen tyyppistä tietoa, että kaikki pakkolaitoksesta vapautuvat uusisivat. Haluamme nyt oikaista tiedon, Vesterbacka sanoo. Asia on ollut esillä Savossa liikkuneen sarjaraiskaajaksi kutsutun miehen yhteydessä. Vangitulla miehellä on takanaan rankka rikostausta ja useita tuomioita. Nyt häntä epäillään törkeästä raiskauksesta, jonka uhrina oli 23-vuotias marjanpoimija.
Todellisuudessa pakkolaitoksesta vapautetut vangit uusivat rikoksia harvemmin kuin ensi kertaa vankilassa olleet. Ensikertalaisista kaltereiden taakse palaa lähes 40 prosenttia.
Uusintaluvut eivät huolestuta
Vesterbackan mielestä pakkolaitoksesta vapautuneiden uusintaluku ei ole millään tavalla huolestuttava.
-- Pakkolaitokseen eristettävä joukko on hyvin valikoitunutta, hän muistuttaa.
Yleensä pakkolaitokseen eristetään ihmisiä, jotka ovat tehneet henkirikoksia tai aiheuttaneet vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Eristettävillä on usein tilillään henkirikosten lisäksi törkeitä pahoinpitelyjä ja raiskauksia, joissa on käytetty vakavaa väkivaltaa.
Tavallisesti pakkolaitoksessa vangeilla on pitkä tuomio istuttavanaan. Keskimääräisen tuomion pituus on ollut vuodesta 1993 asti 11 vuotta. Tuomiot kuitenkin vaihtelevat viidestä aina kahteenkymmeneen vankeusvuoteen. Lyhimmät tuomiot ovat käytännössä langenneet esimerkiksi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Pakkolaitoksen ideana on, ettei vanki pääse ehdonalaiseen vapauteen vaan suorittaa laitoksessa koko rangaistuksen. Vapautumisesta päättää lokakuusta lähtien Helsingin hovioikeus. Pakkolaitoksessa on tällä hetkellä 22 vankia.