Joka kolmas nuori oireili psyykkisesti neljä kuukautta Kauhajoen kouluampumisen jälkeen ja kaksi kolmesta voi kohtuullisen hyvin. Luvut ovat samat kuin Jokelassa neljä kuukautta kouluampumisen jälkeen.
Tutkijat seuraavat kummankin koulun oppilaiden selviytymistä, tukea ja hoitoa kaksi vuotta tapahtumista. He suosittelivat kyselyn perusteella hoitoon hakeutumista joka neljännelle Kauhajoella kyselyyn vastanneelle.
"Odotimme, että Kauhajoen nuoret olisivat oireilleet vähemmän, koska siellä oli vähemmän ampumistapaukselle vakavasti altistuneita ja enemmän vain lievästi altistuneita nuoria kuin Jokelassa", sanoo professori Mauri Marttunen Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Hän esitteli tutkimusten ensimmäisiä tuloksia torstaina Oulussa psykiatrian tutkijoiden kansainvälisessä konferenssissa.
Sukupuolijakauma voi vaikuttaa tulokseen. Kauhajoen opiskelijoista 95 prosenttia oli naisia. Tytöt oireilivat Jokelassa enemmän kuin pojat. Kauhajoella sukupuolia ei voitu verrata miesten pienen määrän takia.
"Aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että naiset ovat traumaperäisille häiriöille herkempiä kuin miehet. Syytä emme tiedä. Voiko olla niin, että pojat oireilevat tavalla, jota emme saaneet kiinni kyselyssä", Marttunen jatkaa.
Kun verrataan Jokelan tyttöjen ja Kauhajoen nuorten naisten vointia, eroa löytyy. Jokelan tytöt voivat huonommin ja oireilivat enemmän kuin Kauhajoen naiset.
Joka neljännellä Jokelan tyttöoppilaista todettiin kyselyn perusteella riski sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön, Kauhajoella joka viidennellä. Nuoret oireilivat sitä enemmän, mitä suurempaa uhkaa tai isompia menetyksiä he olivat kohdanneet tapahtuman aikana.
Kauhajoella evakuointikäsky oli, että kaikki ulos nopeasti. Jokelassa oppilaat ohjattiin luokkiin lukkojen taakse. Jokelassa suurempi osa kuuli ampumista ja koki pelkoa. Tilanteet erosivat muun muassa tältä osin.
Kauhajoen opiskelijoista 85 prosenttia ja Jokelan oppilaista 69 sai välitöntä tukea tapahtumapäivänä. Kriisityö tavoitti suurimman avun tarpeessa olevat kummassakin koulussa. Kaksi kolmesta vastanneesta koki, että tuesta oli ollut hyötyä.
"Tuen ei tarvitse olla kaikille ammattiapua, vaan myös perheen, ystävien ja läheisten tuki on merkittävää. Lähes kaikki saivat tukea lähipiiriltään", kertoo tutkija Henna Haravuori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Melkein kaikkien mielestä läheisten tuesta oli hyötyä. Kyselyyn vastasi Kauhajoella 235 ja Jokelassa 231 oppilasta. Jokelan ampumistapaus sattui marraskuussa 2007 ja Kauhajoen syyskuussa 2008.