Jos ihmiset käyttäytyisivät niin kuin apinalauma, Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen kaltaiset johtajaurokset pitäisi tuoda televisioon haukottelemaan heti iltauutisten jälkeen.
"Laumakäyttäytymisellä on nukahtamisessa suuri merkitys. Apinalaumassa johtajauroksen haukottelu ja kiskottelu tarttuu lauman jäseniin. Myös ihminen on altis nukahtamaan laumassa", psykiatrian dosentti Hannu Lauerma kertoo.
Me suomalaiset nukumme vähän ja huonosti. Joka kolmas koisaa alle kuusi tuntia yössä, mikä on keskimäärin tunnin vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Unihäiriöt ovat meillä kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla eurooppalaisilla.
Unen puutetta yritetään paikata lääkkeillä. Unilääkkeiden käyttö kasvoi Suomessa 90-luvulla peräti 40 prosenttia. Yli 260 000 ihmistä käyttää niitä säännöllisesti. Unihäiriöistä kärsii yli miljoona suomalaista.
"Unen häiriöt eivät ole vain psykiatrisia, vaan myös neurologisia ja fysiologisia", kertoo Lauerma, joka on parinkymmenen vuoden ajan tutkinut unta ja väitellyt tohtoriksi aivopuoliskojen eroista unen aikana.
Hän on koulutukseltaan myös psykoterapeutti ja on toiminut vuodesta 1996 lähtien vankimielisairaalan ylilääkärinä Turussa.
Solullakin on
vuorokausirytmi
Hannu Lauerman mukaan ihminen on päiväeläin, kun suuri osa luonnon eläimistä on aktiivisia öisin. Ihmisen hämäränäkö on heikko, jonka vuoksi hän on pimeässä altis onnettomuuksille tai joutumaan uhriksi.
"Mielikuvissa liitämme pimeään pelkoa, uhkaa ja kuolemaa. Lapsilla pimeään liittyy pelottavia mörköjä. Lapsi projisoi omia aggressioitaan mörköihin", Lauerma sanoo.
Kun ihminen illalla kömpii peiton alle ja sulkee silmänsä, pimeys aktivoi sisäisiä näkökokemuksia, unia.
Ihmisen hermostossa pyörii sirkadiaaninen 24 tunnin vuorokausirytmi, joka säätelee unta ja valveillaoloa.
"Monet asiat maailmassa ovat yhteydessä maapallon pyörimiseen 24 tunnissa akselinsa ympäri. Jopa soluviljelmillä ja yksisoluisilla eliöillä on vuorokausirytmi. Kaloillakin on jaksoja, jolloin ne eivät liiku. Tutkijat tulkitsevat nämä jaksot nukkumiseksi", Hannu Lauerma kertoo.
Sisäisen kellon olemassaolon huomaa, kun valvoo yhden yön.
"Aamulla nukuttaa vietävästi, mutta jos on tottunut heräämään esimerkiksi seitsemältä, valvotun yön jälkeenkin ihminen virkistyy kellon lähetessä seitsemää, eikä sen jälkeen saa enää kunnolla nukutuksi."
"Kolmen maissa yöllä koittaa suden hetki, jolloin työpaikoilla sattuu paljon kummallisuuksia. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden syyksi on väitetty nukahtamista."
Iltapäivän siesta nokosineen virkistäisi monia, mutta meidän yhteiskuntamme paheksuu iltapäivätorkkuja ja aamu-unisuutta. Niitä pidetään moraalisesti epäilyttävinä. Syy juontaa aikaan, jolloin ainoa valolähde oli pirtin seinähirsien välissä palava päre. Lyhyttä valoisaa aikaa ei riittänyt hukattavaksi nukkumiseen.
Jos koehenkilö suljetaan ikkunattomaan tilaan, jossa hän ei voi havaita päivän ja yön vaihtumista, hänen vuorokausirytminsä ei ole 24 tuntia vaan noin tunnin pitempi. Hannu Lauerman mukaan monet ihmiset sopeutuvat 24 tunnin rytmiin hammasta purren.
Huono yöuni voi johtua esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta, kivusta, allergiasta, levottomista jaloista tai uniapneaan liittyvästä virtsanerityksen lisääntymisestä. Vanhuksilla dementia häiritsee unirytmiä.
Liikunta auttaa
unettomuuteen
Yleisimpiä unettomuuden aiheuttajia ovat kuitenkin depressio ja ahdistuneisuus. Depressio heikentää unen laatua.
"Masentunut ihminen usein nukahtaa normaalisti, mutta unesta puuttuvat kaikkein tärkeimmät ja virkistävimmät syvän unen vaiheet täysin. Vuorokausirytmit eivät ole kohdallaan, jolloin siirtyminen REM-uneen tapahtuu liian varhain eikä uni kestä aamuun saakka", Hannu Lauerma kertoo.
Kun vastaanotolle tulee uneton potilas, Lauerma selvittää ensimmäiseksi kaksi asiaa. Kärsiikö potilas päiväväsymyksestä? Miten on liikunnan, ruokailun ja makuuhuoneen lämpötilan sekä valon laita?
Jos päiväväsymystä ei ole, unettomuus ei ole ongelma. Unen tarve vaihtelee hyvin paljon. Lyhytunisuuskin on melko yleistä.
Uneliaisuus ja uupuneisuus ovat kaksi eri asiaa. Unelias nukahtelee työpöydän ääreen tai pahimmillaan auton rattiin, mutta uupunut ei tahdo jaksaa tarttua toimeen.
"Aamuun tai iltapäivään painottuva liikunta auttaa hyvinkin paljon, mutta illalla rehkiessä voi jää iso pyörä päälle eikä uni tule. Yksilölliset erot ovat tässäkin suhteessa hyvin suuret."
Jos terveet nuoret miehet pakotetaan lojumaan pariksi viikoksi, heille tulee samantyyppisiä unihäiriöitä kuin depressiossa.
Vihreä tee
valvottaa
Unta voivat häiritä myös lääkkeet ja nautintoaineet.
"Jo muutamalla kahvikupposella on amfetamiinin kaltainen piristävä vaikutus. Kofeiinin puoliintumisaika, eli se aika, jonka kuluessa aine poistuu elimistössä, on keskimäärin kuusi tuntia, ja maksasairauksissa jopa 18 tuntia. Iltapäivällä nautittu kahvi vaikuttaa vielä myöhään illalla. Jos kahvin maahantuonti loppuisi, unilääkkeiden tarve romahtaisi", Lauerma toteaa.
"VIhreä tee on äärettömän kofeiinipitoista. Iso motti terveelliseksi miellettyä vihreää teetä illalla voi viedä unet."
Alkoholia Lauerma ei suosittele yömyssyksi, vaikka se voi auttaa uneen pääsyssä. Alkoholiin kehittyy helposti sietokyky, ja sietokyvyn kasvaessa juominen usein lisääntyy.
Unilääkkeiden pitkää käyttöä pitäisi varoa.
"Niihin liittyy ongelmia, eivätkä ne juuri paranna päiväaikaista vireyttä. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty nukkumaan ilman pillereitä. Heitä ei pidä moralisoida. Unilääkkeet ovat heille hyvä hoito."
Jos potilas kärsii ahdistuneisuudesta, unettomuuden hoidon lisäksi tarvitaan usein myös mielialalääkkeitä.
"Levottomiin jalkoihin pieni annos Parkinsonin taudin lääkettä antaa loistavat tulokset. Levottomat jalat ovat yleensä ikäihmisten vitsaus. Ne eivät johdu suonikohjuista, jota monet lääkärit tarjoavat selitykseksi potilailleen."
Lauerman mukaan unettomuuden hoidossa on ensiksi on selvitettävä lääkkeettömät mahdollisuudet. Jos niistä ei ole apua, voidaan turvautua reseptiin.
"Meillä ei ole vahvaa tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten unilääkkeitä pitäisi käyttää. Tietty pidättyväisyys on pakallaan, mutta käyttöä ei pidä moralisoida."