Suomalaiset pitävät talouden taantumassa kiinni lomarahoistaan. Työelämässä mukana olevista noin 13 prosenttia eli joka kahdeksas kertoo vaihtaneensa lomarahoja vapaaksi.
Asia käy ilmi Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien ja Turun Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä gallupkyselystä.
Tutkimuksen kaikista vastaajista, joita oli yhteensä tuhat, kahdeksan prosenttia ilmoitti vaihtaneensa lomarahaa vapaaksi työpaikallaan. 54 prosenttia vastaajista ei ollut vaihtanut lomarahojaan.
Loput vastaajat (38 prosenttia) ilmoittivat, etteivät he ole mukana työelämässä.
Kyselyn mukaan naiset ovat vaihtaneet lomarahoja vapaaksi kaksi kertaa useammin kuin miehet. Naisista lomarahaa on ottanut vapaana kymmenen prosenttia, miehistä vain viisi prosenttia.
Vastaava ero on nuorilla ja keski-ikäisillä työntekijöillä. Alle 25-vuotiaista viisi prosenttia on vaihtanut lomarahaa vapaaksi, mutta yli 35-vuotiaista kymmenen prosenttia.
Kyselyn mukaan etenkin korkeasti koulutetut ovat vaihtaneet lomarahoja vapaaksi. Asiantuntijatehtävissä työskentelevistä ja ylemmistä toimihenkilöistä 18 prosenttia kertoo tehneensä näin.
Etelä- ja Itä-Suomessa sekä Oulun läänissä lomarahojen vaihtaminen on ollut selvästi yleisempää kuin Länsi-Suomessa ja Lapissa.
Vilkastunut selvästi aiemmista vuosista
Kireän taloustilanteen takia yhä useammilla työpaikoilla on suositeltu lomarahojen vaihtamista vapaiksi.
Toimihenkilöunionin sopimusalavastaavan Arvi Herttuan mukaan lomarahojen vaihtaminen on ollut selvästi aiempia vuosia vilkkaampaa.
"Olisin arvannut, että osuus olisi ollut suurempikin kuin 13 prosenttia."
"Yleisintä vaihtaminen on ollut aloilla, joilla työt ovat vähissä. Itse edustan kemian alaa, jolla tilaukset ovat vähentyneet tosi paljon", Herttua toteaa.
Kunta-alalla lomarahojen vaihtamisen suosiota selvitettiin viimeksi muutama vuosi sitten. Tuolloin lomarahavapaata vietti 2-4 prosenttia työntekijöistä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinatutkija Anne Hotti uskoo vaihtamisen yleistyneen kunta-alallakin.
"13 prosenttia kuvaa varmasti hyvin todellisuutta. Meillä ei ole tietoa tämän hetken tilanteesta, mutta asiasta on tarkoitus tehdä laaja tiedustelu."
Myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työntekijöitä on suositeltu vaihtamaan lomarahojaan vapaiksi.
"Itsekin vaihdoin puolet vapaaksi", Hotti kertoo.
Työntekijöitä
painostettu vaihtoon
Yksityisellä puolella lomarahojen vaihtamiseen vapaiksi suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Lomarahojen vaihtamisen on kuitenkin oltava työntekijöille vapaaehtoista, korostaa Arvi Herttua.
"Monet työnantajat ovat painostaneet, että jokaisen on vaihdettava lomarahansa vapaiksi. Tätä on kaupattu lomauttamisen vaihtoehtona. Emme hyväksy painostusta", hän toteaa.
Kunta-alan työntekijäjärjestöt, kuten julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja hoitajien Tehy suhtautuvat kielteisesti lomarahojen vaihtamiseen.
"Valtaosa jäsenistämme työskentelee esimies- ja asiantuntijatöissä, joissa on paljon lakisääteisiä velvoitteita. Miten esimerkiksi opettaja voisi olla lomarahavapaalla", kysyy Jukon neuvottelupäällikkö Simo Kekki.
Kekki huomauttaa myös, että lomarahojen vaihtaminen pahentaisi työvoimapulaa eräillä aloilla ja laskisi palkkatasoa.
"Jos keskustasolla pystytään nostamaan koulutettujen naisten palkkoja, mitä järkeä olisi leikata niitä paikallistasolla.
Taloustutkimus haastatteli puhelimitse yhteensä 1 006 henkilöä. Haastattelut tehtiin 21.-29. heinäkuuta. Vastaajat olivat yli 15-vuotiaita. He edustavat kaikkia maakuntia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimustulosten virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.