Korkeakouluihin valmistavaan opetukseen osallistuva ei voi missään maassa laatia vapaasti omaa opetusohjelmaansa. Siksi lukiolaisten tiistaina lakkoillen ja mielenosoituksin esittämät vaatimukset olivat kovin pitkälle meneviä. Vaatimusten mukaan kaikissa lukioissa olisi voitava ottaa käyttöön vuonna 1995 aloitetun ylioppilastutkinnon rakennekokeilun periaatteet. Niissä vain äidinkieli on pakollinen.
Äidinkielen pakollisuuden perusteita ei sentään kukaan ole yrittänyt kiistää. Sen pohjalle rakentuu kaikki muukin oppiminen. Jos kuitenkin valinnan mahdollisimman suuri vapaus otetaan ihanteeksi, joku voi vielä yrittää sitäkin.
Kokeiluja on syytä tehdä, mutta päätösten aikaan täytyy aina muistaa kovat tosiasiat. Jokainen korkeakouluun opiskelemaan menevä voi tarvita esimerkiksi jonkin asteisia matematiikan taitoja tehdessään valmistumisen edellyttämää tutkimusta. Kaikkien on opiskeltava matematiikkaa lukioissa myös vastaisuudessa. Ja ainakin lyhyen matematiikan pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa on syytä vastaisuudessa harkita vakavasti.
Jo luokattomaan lukioon siirryttäessä havaittiin, kuinka osa oppilaista katsoi saaneensa vapauden ottaa opiskelu totuttua löysemmin. Sellaisten valintojen salliminen ei välttämättä hyödytä ketään. Neljä vuotta lukiota entisen kolmen sijasta lyhentää tulevaa työelämään käytettävissä olevaa aikaa. Arvosanat eivät ainakaan kaikkien kohdalla kohoa sen paremmiksi kuin kohoaisivat kolmivuotisessa lukiossa. Joskus ne saattavat jopa jäädä heikommiksi, kun aikaa koetaan riittävän paljoon muuhunkin kuin koulun käyntiin.
Elokuussa lukion aloittavat tietävät, millaisen ylioppilaskokeen kautta tulevat valmistumaan, lupasi opetusministeri Tuula Haatainen Helsingin Senaatintorille kokoontuneille mielenosoittajille. Muuta hän ei suostunut tulevasta päätöksestä sanomaan. Sen täytyykin tässä vaiheessa riittää. On tietysti kohtuullista, että koulun aloittaessaan tietää valmistumisen edellyttämät vaatimukset. Niiden määrä ja laatu on kuitenkin päätettävä muualla kuin lukiolaisten oppilasneuvostoissa.
Jokainen lukioon vaadittavan keskiarvon peruskoulun todistukseensa saanut nuori kykenee selviytymään ylioppilastutkinnosta, vaikka siinä olisi joku vastenmieliseltä tuntuva aine. On hyvä muistaa, ettei kukaan voi valita työelämässäkään kaikkia eteen tulevia tehtäviä. Aina on oltava valmius ottaa vastaan myös uusia haasteita. Ylioppilastutkinto on syytä säilyttää myös sillä tavoin kypsyyskokeena.
paakirjoitus@kaleva.fi