Joitain gen­re­vii­da­kon kum­ma­jai­sia

Crunk Hiphopin alalaji, jonka nimessä yhdistyvät marihuanaa tarkoittava sana "chronic" (tai arkisempi "crazy") sekä

Lisää kaiken maailman musiikkityylejä:
en.wikipedia.org/wiki/List_of_music_styles

Crunk

Hiphopin alalaji, jonka nimessä yhdistyvät marihuanaa tarkoittava sana "chronic" (tai arkisempi "crazy") sekä "drunk": crunk-lyriikoiden keskeisiin aiheisiin kuuluu samanaikainen pilvessä ja kännissä oleminen. Kun crunkiin lisätään punk- ja pop-vaikutteita, saadaan crunkcorea, jota Kerrang!-lehti luonnehti "mahdollisesti huonoimmaksi koskaan luoduksi musiikinlajiksi". Crunkcore-bändi Brokencyde esimerkiksi kuulostaa siltä kuin punkvokalisti kirkuisi "smoke weed all day then do cocaine" -tyyppisiä älynväläyksiä halvan elektropapatuksen päälle.

Nintendocore

1980-luvulla markkinoidun Nintendon 8-bittisen videopelikonsolin äänimaailmaa hyödyntävää musiikkia. Tavallisimmin videopelimäisiä soundeja ja ääniefektejä yhdistetään metalcoren (joka puolestaan on metallin ja hardcore-punkin risteytys) karjuntaan ja kitaravalleihin, mutta myös muita variaatioita esiintyy: nintendocoreksi luetaan esimerkiksi Nintendon vanhojen peliteemojen uudelleenmiksaukset. Lajityypin edustajia ovat muun muassa Genghis Tron sekä Horse The Band, jonka laulajan Nathan Winneken keksimä vitsi termi "nintendocore" tiettävästi on.

Power electronics

Elektronisen musiikin alalaji, jolle ovat tyypillisiä kirskuvat, särisevät ja kohisevat meluvallit sekä rähisevä huutolaulu. Melodioita tai tavanomaista rytmiikkaa ei ole. Biisien tekstit käsittelevät iljettävyyksiä, kuten kansanmurhia ja seksuaalista väkivaltaa; muuan harrastaja määrittelee power electronicsin "natsilapsipornoelektroksi". Tunnettuja artisteja: Genocide Organ, Philip Best ja Sutcliffe Jügend, jonka repertuaarista löytyvät esimerkiksi nimikkeet Slaughterhouse, Whore's Death, Male Supremacy, Battered Corpse, Bloodfucking ja Paedophillia.

Pornogrind

Death metalin ja grindcoren (metallin alalajeja) alalaji määrittyy lähinnä lyriikoittensa perusteella, kuten pornogrind-bändi The Meat Shitsin biisien nimistä käy ilmi: You Should Have Fucked Me Bitch, Runaway Sex-Slave, Forced To Have Sex, Tampon Crack-Pipe jne. Musiikki pysyttelee nopean ja raskaan grindcoren linjoilla - tai kuten eräällä punk-keskustelufoorumilla määriteltiin: "Pornogrind on siis paskasti vedettyä, köykäistä grindiä, jossa viemärikoristaan peppupanoista ja naamalle laukeamisesta ja levyn kannessa on laulajan tyttöystävä työntämässä kaljapulloa fjöösaan." Toinen alan pieni suuri nimi on Cock and Ball Torture.

Queercore

Gay-asiaan keskittyvien lyriikoiden määrittämä lajityyppi: queercoressa lauletaan sukupuoli-identiteetistä, yksilönvapauksista, ennakkoluuloista, yhteiskunnallisista epäkohdista yms. Musiikillisesti queercore voi olla mitä tahansa hardcore-punkista elektroniseen noiseen.

Wizard rock

"WRockissa" laulujen aiheet poimitaan Harry Potter -kirjoista ja pukeudutaan Harry Potter -rooliasuihin. Genren alullepanija on massachusettslainen Harry and the Potters. Pääosin yhdysvaltalaiseen lajityyppiin arvioidaan kuuluvan vähintään 750 bändiä, joukossa sellaisia nimiä kuin Justin Finch-Fletchley and the Sugar Quills, Draco and the Malfoys ja Ministry of Magic.

Ilmoita asiavirheestä