Maailman pörssiarvoltaan arvokkaimpien yritysten listalle ovat nousseet vahvasti yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt. Yritykset kuten Apple, Google, jonka emoyhtiö on Alphapet, Microsoft, Amazon sekä Facebook ovat maailman arvokkaimpia yrityksiä ja hyvin kannattavia.
Kaikki nämä toimivat kuluttajamarkkinoilla ja ovat Suomessakin hyvin yleisesti tunnettuja yrityksiä. Useimmat suomalaiset ovat käyttäneet ainakin joidenkin näiden yhtiöiden tuotteita tai palveluksia.
Yhtiöiden teknologinen johtajuus on vahvaa, mutta se ei perustu omaan teolliseen tuotantoon, vaan ohjelmisto- ja verkosto-osaamiseen. Samalla vakavat eurooppalaiset kilpailijat käytännössä puuttuvat.
Eurooppa ei ole osannut kasvattaa kuluttajamarkkinoille globaaleja teknologiayhtiötä sen jälkeen, kun Nokia vetäytyi matkapuhelimista.
Kovimmat kilpailijat näyttävät tulevat idästä. Kiina on kasvattanut omia vahvoja toimijoita joko globaaleille tai omille, käytännössä suljetuille markkinoille.
Teknoyhtiöt ovat olleet menestyksiä sekä yhtiön omistajien että kuluttajien kannalta. Yhtiöiden asema on kuitenkin herättänyt kasvavassa määrin myös kritiikkiä.
Yhtiöiden erittäin vahvat markkina-asemat ovat huolestuttaneet kilpailuviranomaisia jo pitkään. Tämä koskee erityisesti internetyhtiöitä, joista Googlen internethakujen markkinaosuus on erittäin korkea. Vastaavasti Facebook ja sen eri yhtiöt hallitsevat sosiaalisen median liikennettä.
Euroopassa kilpailuviranomaiset ovat olleet hyvin aktiivisia tutkimaan markkina-aseman väärinkäytöksiä. Euroopassa Googlelle langetettiin kesällä kaikkien aikojen korkein yksittäinen sakko markkina-aseman väärinkäytöstä. Sakon määrä oli 2,4 miljardia euroa.
Myös edellinen suurin sakko langettiin yhdysvaltalaiselle teknologiayhtiölle, Intelille.
Toinen eurooppalainen teema on monikansallisten yhtiöiden verotus. Johtavien teknologiayhtiöiden erittäin hyvä kannattavuus ja tehokas verosuunnittelu ovat nostaneet yhtiöt viime aikoina erityiseen fokukseen. Kansainvälisiä verojärjestelmiä ei ole rakennettu silmällä pitäen yhtiöitä, joilla ei ole fyysisiä tuotteita tai palveluita.
Vuotaneen EU-dokumentin perusteella online-yhtiöiden veroaste EU:ssa on ollut keskimäärin yhdeksän prosenttia, mikä on noin puolet normaalista toteutuneesta yritysten veroprosentista.
Ranskan uusi hallitus on ajanut aktiivisesti EU-tason lainsäädäntöä, jossa teknologiayhtiöt eivät maksaisi veroja tuloksestaan vaan tuloistaan.
Tämä takaisi veronmaksun. Tästä keskusteltiin viime viikolla Tallinnassa EU:n valtionvarainministerien kokouksessa. Asian toteuttaminen on vielä hyvin epävarmaa.
Verotusta periaatteellisempi keskustelu on syntynyt sekä isojen yhtiöiden roolista tiedonvälityksessä että kuluttajien yksityisyydestä.
Isoimmat teknologiayhtiöt tietävät kiistatta huomattavan paljon käyttäjistään. Yritykset keräävät tätä tietoa jatkuvasti ja ovat valmiita käyttämään tätä esimerkiksi tarkasti suunnatussa markkinoinnissa kolmansien osapuolien kanssa.
Tässä asiassa EU on ottanut tiukemman linjan kuin yhtiöiden kotimaa Yhdysvallat. Konkreettinen esimerkki tästä saatiin, kun EU kielsi Facebookia välittämästä WhatsApp-sovelluksesta saatuja asiakastietoja Facebookin käyttöön. Tämä käytäntö on mahdollista Yhdysvalloissa.
Jos harvalukuinen joukko dominoi informaation välitystä, pelisäännöistä tulee väistämättä hyvin poliittisia asioita.
Yhtiöt, kuten Facebook ja Google, eivät pidä itseään mediataloina vaan informaation välityksen mahdollistavina alustayhtiöinä. Paine ottaa vastuuta välitettävästä informaatioista on kuitenkin kasvanut koko ajan.
Yhdysvalloissa tätä korostivat kokemukset tuoreista presidentinvaaleista. Facebookista on tullut keskeinen poliittisen vaikuttamisen kanava. Yhtiö on sallinut hyvin tarkan ja nähtävästi rajoittamattoman kohdentamisen mainonnassa. Nyt yritys ilmoitti, että se tulee rajoittamaan niin sanotuille viharyhmille suunnattua kohdennettua mainontaa.
Länsimaiset yhteiskunnat ovat parhaillaan oppimassa, kuinka toimia uuden teknologian ja tiedonvälityksen kanssa. Yksi ilmeinen polku on, että internetissä toimivien yritysten regulaatio kiristyy edelleen. Jo nyt esimerkiksi Kiina asettaa yrityksille voimakkaita rajoitteita.
Täydentävä polku voi olla markkinatalous itse. Historia on osoittanut, että dominantit suuryritykset vaihtuvat loppujen lopuksi varsin nopeasti. Tämän päivän suurimpien yritysten listaus on kovin erilainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten.
Vastaavasti meillä ei ole syytä odottaa, etteikö vastaava lista tärkeimmistä yrityksistä maailmassa olisi jälleen muuttunut seuraavan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.