Johtava kih­la­kun­nan­vou­ti Reijo Junk­ka­ri ottaisi oppia kai­nuu­lai­sis­ta: "He ovat ava­ra­kat­sei­sia ja lep­poi­sia"

Ihmisille pitäisi antaa tilaa olla sellaisia kuin he ovat. Tarvitaan suvaitsevaisuutta, ei arvostelua ja tuomitsemista.

Reijo Junkkari on työskennellyt ulosottolaitoksella jo yli 25 vuotta.
Reijo Junkkari on työskennellyt ulosottolaitoksella jo yli 25 vuotta.
Kuva: Pekka Peura

Ihmisille pitäisi antaa tilaa olla sellaisia kuin he ovat. Tarvitaan suvaitsevaisuutta, ei arvostelua ja tuomitsemista.

Näin katsoo Oulun seudun ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Reijo Junkkari. Hän vietti lapsuutensa Kainuussa ja toivoo, että ihmiset suhtautuisivat toisiinsa kuten kainuulaiset.

– He ovat avarakatseisia ja leppoisia, Junkkari sanoo.

On ilmiselvää, että osa hänen sydäntään jäi synnyinmaakuntaan kun kahdeksanlapsisen maanviljelijäperheen poika suuntasi Helsinkiin lakia lukemaan. Junkkaria kiehtoi oikeussalimaailma ja hän harkitsi jopa ympäristörikossyyttäjän uraa, mutta päätyi lopulta ulosottomieheksi.

Nyt ulosottolaitoksen arkea on takana jo yli 25 vuotta. Se on ollut itsenäistä, mielenkiintoista ja antoisaa työtä.

Alan maine on parantunut ja asiakkaiden suhtautuminen ulosottomiehiin on nykyisin hyvin asiallista. Junkkarin mukaan he ymmärtävät voudin toteuttavan lakisääteistä tehtäväänsä periessään heidän tuloistaan tai omaisuudestaan maksamatonta velkaa, jotka koostuvat esimerkiksi pikavipeistä, terveyskeskusmaksuista tai veroista.

Velkaantuneita löytyy kaikista ammattiryhmistä.

– Oulun seudulla lähes joka 10. asukkaalla on jossain vaiheessa ollut ulosottovelkaa. Vuosittain perimme alueelta yli 40 miljoonan euroa.

Ratkaisukeskeinen ajattelutapa

Reijo Junkkari vaalii työssään arvojaan. Tärkeintä on kohdella asiakkaita ihmisläheisesti.

– Meidän tehtävänämme ei ole syyllistää ja miettiä sitä, miksi velka on syntynyt. Meidän tulee miettiä ratkaisua eli sitä, miten veloista päästään eteenpäin.

Ulosottomiehen tehtävänä on selvittää asiakkaan varallisuus erilaisista lähteistä ja antaa tälle tietoa ulosottomenettelystä. Jos tämä ei selviä veloistaan ulosmittaamalla, hänet ohjataan velkajärjestelyyn.

Johtavalla kihlakunnanvoudilla on yli 50 alaista. Oulun toimipaikan työntekijämäärä kasvaa, kun ulosottolaitos uudistuu radikaalisti yhdistämällä 22 alueellista ulosottovirastoa yhdeksi virastoksi.

Junkkarin tehtävänä on vastata virastonsa kehityksestä ja rekrytoinnista. Hän pyrkii palkkaamaan osaavia, yhteistyökykyisiä ja kehittämistaitoisia alaisia. Itseään hän luonnehtii helposti innostuvaksi ja määrätietoiseksi johtajaksi, jonka katse on tulevaisuudessa.

Ennen Oulua Junkkari työskenteli pienemmissä kaupungeissa, joilla ulosottomies tunnistettiin helposti. Silmätikkuna oleminen opetti suhtautumaan asiakkaisiin samanlaisina ruisleivänostajina kuin ulosottomies itsekin on.

Mies muistelee huvittuneena erästäkin kertaa, kun hän pysähtyi kaupungille katselemaan erään liikkeen ikkunaa.

– Kun pääsin takaisin virastoon minulle soitettiin ja kysyttiin, onko se menossa konkurssiin.

Elämä on tässä ja nyt

Vapaa-ajallaan vouti nauttii yhdessäolosta perheen kanssa. Hän kunnioittaa luontoa suuresti ja vaalii sitä arkisilla valinnoillaan. Takapihalla on kasvimaa, marjapensaita ja hedelmäpuita. Lautasella suositaan kasvis-, lähi- ja luomuruokaa.

Vuosikymmenen vaihtuminen ei liiemmin kuohuta. Junkkari ajattelee suosikkifilosofinsa tavoin, että menneisyyttä ei voi muuttaa ja tulevaisuutta ei tiedä, joten hän elää tässä ja nyt, kun terveyttäkin on vielä jäljellä.

Merkkipäiväänsä mies viettää perheen parissa syöden synnyinvuosikymmenensä ruokia ja kuunnellen sen musiikkia. Isommat kekkerit pidetään kesällä.

Kainuussa, tietenkin.

16.1. kello 10.40: Oikaisu: Reijo Junkkarin titteli oli alun perin tekstissä väärin. Hän on Oulun seudun ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti, ei johtava kihlakunnansyyttäjä.

Lisäksi Junkkari työskenteli aikaisemmin Pyhäjoen piirin nimismiehenä, ei Pyhäjärven piirissä kuten jutun faktassa aiemmin kerrottiin.

Reijo Sakari Junkkari

  • Syntynyt 14.1.1958 Paltamossa.
  • Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1985.
  • Varatuomariksi vuonna 1988.
  • Työskenteli valmistuttuaan apulaisnimismiehenä Kiimingissä, lakiasiaintoimistossa Oulussa ja syyttäjänä Tuusulassa.
  • Auskultoi Raahen raastuvanoikeudessa ja työskenteli Pyhäjoen nimismiespiirissä nimismiehenä 1988-1992.
  • Kemissä kaupunginvoutina 1992-1996, kihlakunnanvoutina 1996-2003.
  • Toiminut oikeusministeriön kouluttajana Virossa.
  • Oulussa kihlakunnanvoutina 2003-2008, johtavana kihlakunnanvoutina 2008-.
  • Naimisissa, kaksi lasta.
  • Osallistui aktiivisesti Kemin-vuosinaan harrastajateatterin toimintaan.
  • Luonnehtii itseään uutisfriikiksi, joka seuraa uutisten lisäksi dokumentteja ja ajankohtaisohjelmia.
  • Kuuntelee rokkia, vaikuttavin konserttielämys oli Princen konsertti.
  • Viettää kesäisin aikaansa kotitilallaan Paltamossa ja kesämökillä Oulujärvellä.
  • Juhlii perhepiirissä.
Ilmoita asiavirheestä