koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Investoinnit: Nokia ra­ken­taa uudet toi­mi­ti­lat Ouluun

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Joh­ta­mis­jär­jes­tel­mäk­si por­mes­ta­ri­mal­li on kehno – pauk­ku­ja pitäisi laittaa Oulun ny­kyi­sen joh­ta­mis­jär­jes­tel­mä­nä toi­mi­vaan duaa­li­mal­lin ke­hit­tä­mi­seen

Oulussa käytävässä johtamisjärjestelmäkeskustelussa on kokonaan unohdettu, kuka oikeasti johtaa Oulun kaupunkia.

Oulussa käytävässä johtamisjärjestelmäkeskustelussa on kokonaan unohdettu, kuka oikeasti johtaa Oulun kaupunkia. Todellisena johtajana ei toimi nyt eikä tulevaisuudessa kaupunginjohtaja eikä pormestari.

Johtamisjärjestelmän tulisi tähdätä siihen, että päätöksenteko kunnassa olisi läpinäkyvää ja sujuvaa. Johtamisjärjestelmäksi pormestarimalli on kehno.

Vuonna 2013 kävimme kaupunginhallituksen alaisen kehittämisjaoston voimin tutustumassa Tampereen pormestarimalliin. Olimme tutustumismatkan jälkeen yli puoluerajojen lähes yksimielisiä siitä, ettei pormestarimallin johtamisjärjestelmää Ouluun oteta, eikä otettukaan.

Seuraavassa luettelen Tampereen pormestarimallista negatiivisia havaintoja. Epäjatkuvuus johtamisessa, koska pormestari valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vallan ja tiedon keskittyminen pormestari- ja apulaispormestaripuolueille, josta seuraavat muun muassa vaikeat budjettineuvottelut.

Lisäksi pormestari on poliitikko eikä asiantuntija siinä määrin kuin kaupunginjohtaja, joten pormestari tarvitsee aina rinnalleen virkamiehen kertomaan faktat, eli seurauksena on tuplajohtaminen. Myös pätevien pormestareiden löytyminen on suuri haaste.

Niin ikään tavoitteena oli ollut poliittisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen, mutta sen sijaan poliittisen ja virkamiesjohdon työnjako sekoittui.

Plussana pidettiin, että pormestarin koettiin olevan lähempänä kuntalaisia. Lisäksi pormestaripuolueiden luottamushenkilöt (eivät siis muut!) pääsivät budjettivalmisteluun puoli vuotta aiemmin. Vaakakuppi siis kääntyi kaiken kaikkiaan vahvasti miinuspuolelle.

Pormestarimalliin ei tule Oulussa siirtyä, koska jotkin muutkin kunnat ovat siirtyneet siihen. Johtamisjärjestelmän muuttaminen on työläs ja kallis operaatio.

Aiemmin Oulussa kuten monissa muissakin kunnissa uskottiin tilaaja–tuottaja-mallin autuuteen osana johtamisjärjestelmää. Käytännössä sen kuitenkin havaittiin olevan byrokratiaa lisäävä tehoton johtamisjärjestelmän valuvika, joten siitä on monissa kunnissa, kuten Oulussa, luovuttu.

Aina ei kannata tehdä mitä kaveri tekee vaan miettiä itse, josko muutos on järkevä. Eli kunnassa tulee johtaa tiedolla.

"Lisäksi pormestari on poliitikko eikä asiantuntija siinä määrin kuin kaupunginjohtaja, joten pormestari tarvitsee aina rinnalleen virkamiehen kertomaan faktat, eli seurauksena on tuplajohtaminen."

Mutta kuka oikeasti johtaakaan kuntaa? Se taho ei ole myöskään kunnanhallitus, vaikka jäsenet saattavat niin toivoa. Kuntalain mukaan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Johtamisjärjestelmän tulisi siis tukea valtuuston työskentelyä.

Tässä avainasemassa on tiedonkulku. Oulussa tällä hetkellä kolme pienintä valtuustoryhmää on tiedonkulun kannalta enemmän tai vähemmän siirretty sivuraiteille. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että konsensuksesta haikaillaan. Siihen ei ole mitään mahdollisuuksia niin kauan kuin kaikki valtuustoryhmät eivät ole mukana tiedonlähteillä tasavertaisesti.

Paukkuja pitäisi siis laittaa Oulun nykyisen johtamisjärjestelmänä toimivaan duaalimallin kehittämiseen ja unohtaa pormestarimalli. Duaalimallia tulisi parantaa siten, että tiedonkulku valtuustotasolla vahvistuisi. Valta tulisi suosiolla antaa siis jo valmisteluvaiheessa valtuustolle, koska valtuusto on vallan kuitenkin lopulta valtuuston kokouksessa ottanut ja ottaa tulevaisuudessakin.

Anne Snellman

kaupunginvaltuutettu (sin.)

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.