Yritysjohto pitää entistä tärkeämpänä esimiestoiminnan ja muun johtamisen kehittämistä, jotta yritykset onnistuvat vastamaan muuttuvan maailman paineisiin. Tämä käy ilmi tiistaina julkistetusta Keskuskauppakamarin KKK:n Yrityskulttuuriselvityksestä. Raportti tehtiin nyt kolmannen kerran.
Johdon ja työntekijöiden näkemyserot yrityskulttuurin toteutumisesta ovat säilyneet suurina. Kun johtajista melkein 100 prosenttia esimerkiksi katsoi yrityksen kertovan avoimesti asioista, työntekijöistä samaa mieltä oli vain 30 prosenttia vastanneista.
- Näkemyserojen suuruus oli yllätys. Olisi olettanut, että eteenpäin olisi menty, johtaja Pentti Mäkinen KKK:sta summasi tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa Keskuskauppakamarin tarkoitus ei ole ryhtyä opettajaksi, sillä vastuu toiminnasta on yrityksillä. Hän oletti selvityksestä kuitenkin olevan apua yrityksille, sillä sitä voi käyttää vertailtutietona.
Asiamies Pirjo Liukas KKK:sta arvioi osaselityksen suuriin ja osittain jopa hämmentäviin eroihin voivan johtua siitä, että yritysjohdolla on laajempi tieto asioista, kun henkilöstö on saattanut tarkastella kysymyksiä omasta lähipiiristään. Kaikkiin näkemyseroihin sekään ei hänen mukaansa ole selitys.
Esimerkiksi henkilöstön vapaa-ajan harrastusten tukeminen näkyy johdolle selkeänä kulueränä, mutta esimerkiksi urheilusta vähän kiinnostunut työntekijä ei miellä liikuntalippuja tueksi.
Tuorein selvitys tehtiin marras-joulukuussa. Siihen vastasi 200 yritysjohtajaa ja noin 500 työntekijää. Palkansaajia koskeva aineisto koottiin TNS Gallupin Suomi-kanavalta.
Johto ja työntekijät eivät välttämättä ole samoista yrityksistä.
Uusia arvoja
nousi esiin
Selvityksen mukaan suomalainen yrityskulttuuri on muuttunut vähän neljässä vuodessa, mutta selkeitä muutoksia löytyy yrityskulttuurin osa-alueilta eli ilmapiiristä, johtamistavoista, arvoista ja tavoitteista.
Uusina arvoina tai entistä vahvemmin esille nousivat muiden muassa työilmapiiriin ja yksilön kunnioittamiseen sekä toiminnan ympäristöystävällisyyteen ja eettisyyteen liittyviä tekijöitä.
Sekä johtajat että työntekijät mainitsivat yrityksen ykkösarvona asiakaslähtöisyyden ja asiakastyytyväisyyden. Johtajista sen mainitsi yhtiön arvoksi melkein puolet ja työntekijöistä joka neljäs. Työntekijöistä melkein kolmannes ei osannut sanoa yhtään arvoa.
Arvojen sisäisen viestinnän onnistumisessa molemmat nostivat ykköseksi arvojen selkeyden ja ymmärrettävyyden. Työntekijät pitivät tärkeimpänä syynä siinä epäonnistumiseen sitä, että arvot näkyvät puheissa, mutta eivät teoissa.
Vastaisuuden kehittämistarpeista tärkeimmäksi 55 prosenttia johtajista mainitsi henkilöstöpolitiikan kehittämisen. Edellisessä kyselyssä tätä mieltä oli noin 25 prosenttia johtajista.
Uudenlaisia
kannusteita
Selvityksen mukaan johtajat ovat aikaisempaa vakuuttuneempia siitä, että optioiden sijaan tulee muita kannustinjärjestelmiä.
Nyt melkein 60 prosenttia vastaajista arvioi muiden kannusteiden sivuuttavan optiot. Vuonna 2001 samaa mieltä oli hieman päälle 40 prosenttia.
Mäkinen muistutti, että uusia kannusteita on jo otettu käyttöön, sillä jo pidempää käytössä olleet eivät välttämättä vastaa sen paremmin työntekijöiden kuin yrityksen tarpeisiin. Esimerkkinä hän mainitsi sairaan lapsen hoidon järjestämisen.