Mitä korkeampi on asema yhteiskunnassa, sitä kovemmat ovat vaatimukset käyttäytyä hyvin - myös vapaa-ajalla, sanoo lainoppinut. Laki antaa melko tarkat linjat virkamiehistön käyttäytymiselle ja sen seurauksille. Yksityiset työnantajat joutuvat sen sijaan punnitsemaan tarkkaan omien esimiestensä aseman, esimerkiksi jos oikeus langettaa heille rangaistuksia.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta sanoo, että työnantaja oli Eeva Kuuskosken tapauksessa varsin hankalassa tilanteessa. Mannerheimin lastensuojeluliiton pohdittavaksi jäi Koskisen mukaan tasapainottaa pahoinpitelytuomion saaneen pääsihteeriin tuoma hyöty ja järjestön julkinen kuva.
"Ihmisessä on monta puolta, jotkut niistä ovat hyviä, jotkut huonoja. Kun työnantaja pyrkii laskemaan kaikki nämä yhteen, niin se on todella vaativa harkinta", Koskinen luonnehtii.
Toisaalta Koskinen korostaa myös MLL:n asemaa. Järjestö on mallina perheille siinä, miten riitoja pitäisi ratkaista.
"MLL:n toiminnan luonteeseen nähden Kuuskosken toiminta oli aivan toisenlaista kuin sen pitäisi olla."
Lisäksi punnittavaksi tuli se, että pahoinpitely tapahtui työpaikalla ja sen uhri oli Kuuskosken alainen. "Eihän missään työpaikalla voida hyväksyä sitä, että läpsäistään tai tönäistään."
Reini linjasi virkamiehistöä
Julkisella puolella laki tuo suuntaviivoja virkamiesten käytökselle. Ongelmana tosin on professorin mielestä se, että seuraamuksia on tarjolla vähän. Jos virkamies törttöilee vapaa-ajallaan, seurauksena voivat olla vain varoitus, virasta pidättäminen tai erottaminen.
Tämä nähtiin taannoin, kun Satakunnan hätäkeskuksen päällikkö Aatos Juurijoki joutui jättämään virkansa pahoinpitelytuomion vuoksi. Juurijoki kaatoi alaisensa ja löi tätä kämmenillä kasvoihin. He olivat nautiskelleet alkoholia Juurijoen asunnossa.
"Ei voida ajatella niin, että vapaa-ajan teoilla ei ole mitään vaikutusta."
Työnantajan julkisuuskuva sitoo Koskisen mukaan kaikkia työntekijöitä. Erityisessä asemassa ovat kuitenkin esimiestasolla työskentelevät ihmiset.
Oikeus linjasi tätä valtakunnansovittelija Jorma Reinin tapauksessa. Reini tuomittiin vuonna 1997 ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Tuomio liittyi humalaiseen perheriitaan, minkä seurauksena poliisit ottivat Reinin kiinni tämän uhkailusta ja vastustelusta huolimatta. Tuomion seurauksena Reini erotettiin valtakunnansovittelijan pallilta.
"Valtakunnansovittelijan tapaus oli sinällään helppo, sillä hän sovitteli työriitoja mutta ei kyennyt sovittelemaan yöriitoja. Koska kyse on samasta riitojen ratkaisusta, hänen kykynsä toimia tuli kyseenalaiseksi."