Oulu Kulttuuritoimen suunnitelmat lisätä johtajien määrää kolmella on mittava uudistus. Oulu haluaa kohottaa kulttuurin ja luovan talouden merkittäväksi elinkeinopoliittiseksi tekijäksi. Uusien johtajien tehtäviin kuuluisi muun muassa ulkopuolisen rahoituksen imurointi kulttuurin tarpeisiin.
"Kulttuurin mahdollisuuksien käyttöön saaminen omana alanaan ja yhteydessä muihin aloihin lisää Oulun seudun vetovoimaisuutta", sanoo Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen Nukun johtaja Arja Huotari.
Tällä haavaa Oulun kulttuurihallintoa pyöritetään kolmella henkilöllä. Kulttuurijohtaja, tiedottaja ja toimistosihteeri aloittivat työnsä 10 vuotta sitten.
Kulttuurijohtaja Risto Vuoria on nykyisellään virastopäällikkö eli hän jatkaisi tehtävässään. Kehitysjohtajat haetaan erikseen.
Kulttuuripalveluiden uudelleen järjestämistä käsitellään kulttuurilautakunnassa tänään keskiviikkona. Lautakunnan puheenjohtaja Kyösti Oikarinen sanoo johtajan tittelin olevan hieman harhaanjohtavan.
"Tarkoitus ei ole rakentaa kulttuurijohtajan ja laitosten johtajien väliin uutta käskytystasoa", hän huomauttaa.
Kolme klusteria
Suunnitelmien mukaan Nukussa toimiva kaupungin kulttuuriasiankeskus laajenisi kolmeksi palvelukokonaisuudeksi, klusteriksi. Uudistus liittyy kaupungin tilaaja-tuottaja-malliin.
Klusterit vastaisivat esittävästä taiteesta, tallennetusta kulttuurista ja vapaasta kentästä. Kullakin niistä olisi oma vetäjänsä, jonka tehtävä on "tilata" palveluita muun muassa teatterilta, taidemuseolta ja kirjastolta.
Teatterinjohtaja Ahti Ahonen ei syty ajatukselle. Hänen mielestään teatteri on jo tilaussuhteessa kaupunkiin.
"Klusteri eli ryväs on mukava muotisana. Taidelaitokset tarvitsevat kuitenkin ensisijaisesti autonomian ja riittävän ammattiosaamisen. Hallinnollisilla päätöksillä ei taidetta synny, ei esittävää eikä muutakaan luovuutta."
Lautakunnan puheenjohtaja Oikarinen korostaa, että laitokset tulevat edelleen toimimaan itsenäisinä yksikköinä.
Mistä palkkarahat?
Vaan mistä otetaan palkkarahat kolmelle johtajalle? Suunnitelmassa lukee, että "tavoitteeseen pyritään käytettävissä olevien resurssien mukaan".
Toisin sanoen johtajat maksetaan nykyisestä kulttuuribudjetista, joka eräiden näkemysten mukaan on liian pieni jo nyt.
Teatterin Ahonen ärähtää, ettei ole järkeä lisätä johtajia, jos rahat ovat toiminnasta pois. Oikarinen myöntää rahan olevan hankalan kysymyksen.
"Jos uudet resurssit otetaan kulttuuritoimen nykyisestä budjetista, vaarantuu laitosten kehittyminen. Jos rahamäärä kasvaa vain johtajien palkkaamiseen tarvittavalla summalla, ei sekään ole poliittisesti helppo ratkaisu", hän miettii.
Oikarisen mukaan uudistuksella on kasvatettava koko kulttuurin rahoitusta. Arja Huotari lisää, että rahoituksesta päättää kaupunginvaltuusto kunhan aika on kypsä.