Suomen kymmentä merkittävää kulttuurilaitosta johtavat sekä miehet että naiset - kutakuinkin tasavahvalla edustuksella. Naiset ovat kuitenkin reilussa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistaneet otteensa johtopaikoista.
Naisia on johtajana neljässä instituutiossa, miehiä kuudessa. Naiset johtavat taidealan laitoksia, kuten museoita. Näissä instituutioissa naisia on myös keskijohdossa.
Miesten käsissä näyttävät olevan tiedekeskusten, tiedonvälityksen ja määrärahojen jakamisen kaltaiset kovemman luokan yhteiskunnalliset laitokset.
Kiasma, Ateneum, Suomen kansallismuseo ja Kansallisteatteri ovat naisten komennossa. Miehet johtavat taiteen keskustoimikuntaa, Suomen kulttuurirahastoa, kansallisoopperaa, mediakeskus Lumetta, tiedekeskus Heurekaa ja Yleisradiota.
Muutos alle
kymmenessä vuodessa
Runsas kymmenen vuotta sitten samat laitokset olivat pääosin miesten johtamia. Poikkeuksia oli kaksi.
Kiasman edeltäjää nykytaiteen museota johti Tuula Arkio ja Ateneumia Soili Sinisalo. Mediakeskus Lumetta ei ollut perustettu.
Suunta näyttäisi olevan samanlainen kuin Ruotsissa, jossa naiset vetävät kulttuurialan laitoksia yhä enemmän.
Suomessa naiset alkoivat nousta valtakunnallisesti tärkeiden taidelaitosten johtoon 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Tuolloin esimerkiksi Ritva Väreestä tuli Kansallismuseon johtaja ja Maria-Liisa Nevalasta Kansallisteatterin pääjohtaja.
Nevala pitää laajaa valtaa korkeakulttuurin kentällä, sillä hän on myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran SKS:n valtuuskunnan puheenjohtaja.
Yle edelleen
miesten kenttää
Yleisradio näyttäisi olevan vahva miesten linnake. Ylen korkeimmassa johdossa ei olla tavattu naista sitten Hella Wuolijoen kauden 1945-49.
Toimitusjohtaja, tv-toiminnan johtaja ja radiojohtaja ovat kauan olleet miehiä. Ruotsinkielistä toimintaa johtaa nainen, Ann Sandelin.
Muita johtajia Ylessä on kahdeksan. Heistä yksi on nainen, talousjohtaja Marja-Riitta Kaivonen. Yhdeksän ohjelmajohtajan joukossa on kolme naista.
Taidemuseoissa sukupuolijakauma on keikahtanut päinvastoin kuin Ylessä.
Kiasmassa on 14 osastoa, joissa yhdeksässä vastuullisena henkilönä on nainen. Ateneumissa 19 hengen henkilökunnasta 17 on naista.
Naiset tulevat
vähitellen
Yksityinen Suomen kulttuurirahasto sekä opetusministeriön alainen taiteen keskustoimikunta ovat huomattavia suomalaisen kulttuurin tukijoita ja taustavoimia. Molempien johdossa on mies.
Kulttuurirahaston hallitus koostuu 11 professori- ja taiteilijajäsenestä, joista naisia on kolme.
Mutta maakunnallisissa rahastoissa tilanne on toinen. Maakunnissa on 17 asiamiestä, heistä kymmenen on naista.
Vaikka taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajuus ja pääsihteeriys kuuluvat miehille, on tutkimusyksikkö muuttunut naisten valtakunnaksi päällikköä myöten.
Yksikön seitsemästä työntekijästä yksi on mies, projektitutkija Robert Arpo.