Lokakuussa Rahjan sataman johtajana aloittaneen Esa Anttion tehtävä vuodelle 2007 on selvä: sataman kokonaisliikenne on käännettävä taas kasvu-uralle.
Kysyntä ei ole ongelma, vaan se, että Anttio ja satamamestari Aulis Aho tarjoavat eri artikkeleiden viejille ja tuojille ei-oota - olosuhteiden pakosta.
"Tarvitsemme lisää varastotilaa. Syvälaiturin pidennys on toinen tärkeä asia: nyt laituriin ei mahdu yhtäaikaisesti kahta 160-metristä alusta", Anttio pohjustaa.
Rahja ei ole mikä tahansa pikkusatama. Sahatavaran vientiluvut ovat Pohjois-Suomen suurimmat. Koko maasta löytyy vain kuusi satamaa, joista viedään ulkomaille enemmän sahatavaraa.
"Olemme määrätietoisesti erikoistuneet sahatavaran käsittelyyn, mutta Rahjan merkitys yleissatamana on myös kasvanut", Anttio muotoilee.
60-70 sahaa vie tuotteitaan ulkomaille Rahjan kautta. Pitkän uran Rahjassa tehneen Ahon mukaan profiloituminen sahatavarasatamaksi alkoi jo 1960-luvulla.
"Sahatavaraa tulee maan joka kolkasta, mutta pääpaino on Kainuussa, Keski-Suomessa ja Kalajokilaaksossa", Aulis Aho taustoittaa.
Kokonaisvienti viime vuonna oli reilut 240 000 tonnia ja -tuonti liki 47 000 tonnia. Suosituin tuontiartikkeli oli magnesiumsulfaatti, joka lohkaisi kakusta neljänneksen.
Korjausten vuosi
Rahjan ongelmat on huomioitu Kalajoen kaupungintalolla. Tälle vuodelle valtuusto myönsi korjaustoimenpiteisiin reilut 200 000 euroa.
"Varastotiloja korjataan siten, että ne soveltuvat paremmin kaikille lasteille. Lisäksi remontoimme itälaituria ja perusparannamme varastokenttiä, jotka saavat uuden asvalttipinnan", Anttio listaa.
Mikäli tarvetta ilmenee, voi valtuusto osoittaa lisämäärärahan uuden irtotavaravaraston rakentamiseen.
"Peruslähtökohta on kuitenkin se, että satamaa käyttävät yritykset rakentavat varastonsa itse. Kaupunki vastaa satamatoiminnan muista puitteista: laitureista, varastokentistä ja niin edelleen. Näin voimme keskittyä olennaiseen."
Talvipaussit historiaa
Kuluva talvi on ollut Rahjassa poikkeuksellinen. Satama-allas on yhä sula.
Juuri nyt Anttio ja Aho voivat ottaa rennosti. Kirotut ahtojäät loistavat poissaolollaan, eikä ulapalta lähestyvien rahtilaivojen avuksi tarvitse hälyttää murtajia.
"Tällä hetkellä paletti pyörii jouhevasti", Anttio myöntää.
Aho muistaa myös toisenlaisia talvia. Vuonna 2003 jäätilanne kehittyi niin vaikeaksi, että satama oli yli kolme kuukautta suljettuna.
Liikennekatkos nostatti kiivaan mielipidemyrskyn. Kapinaan nousivat muun muassa sataman käyttäjät, maakuntaliitot ja seutukunnat.
Lopulta päättäjätkin heräsivät: valtioneuvosto kirjasi hallitusohjelmaan kannanoton, jonka mukaan Rahjan ympärivuotinen liikenne turvataan. Kaupunki tulkitsi viestiä siten, että hallitus takaa Rahjan talviliikenteelle saman varmuuden kuin virallinen talvisatamastatus.
"Pelkkään kannanottoon ei voi silti tuudittautua. Meidän on oltava aktiivisia ja pidettävä asiaa esillä. Jos emme sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan - tai eivät ainakaan kilpailijat", Anttio naurahtaa.
Hän uskoo, että pitkien liikennekatkosten aika on Rahjassa lopullisesti ohi. "Viivästyksiä voi toki tulla. Perämerelle osoitetun murtajakaluston kapasiteetti ei riitä, jos olosuhteet ovat äärimmäiset", Anttio korostaa.