Britannian pääministerillä Boris Johnsonilla on yhä vähemmän aikaa tehdä ihme: erosopimus EU:n kanssa.
Ongelma tiivistyy Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaan. EU-eroa ilman rajatarkastuksia on lähes mahdotonta toteuttaa.
Brittiläinen Financial Times -lehti välitti viime viikolla kiinnostavan tuokiokuvan Britannian pääministerin Boris Johnsonin ja EU:n johdon lounastapaamisesta. Johnson oli esittänyt, että keinona ratkaista Irlannin ja Pohjois-Irlannin kiperä rajaongelma jälkimmäinen voisi jäädä elintarvikkeiden ja kotieläintalouden kohdalla EU-sääntelyyn piiriin Britannian lähdön jälkeenkin. Kun EU:n edustajat tekivät selväksi, ettei se riitä estämään tullitarkastusten tuloa, Johnson oli ollut kertoman mukaan hämillään.
Lehden lähde kuvailee lounasta hetkeksi, jolloin ”todellisuus iski vasten Johnsonin kasvoja”.
Jos kuvaus on pääpiirteissään totta, se kertoo, kuinka huterat brexit-neuvottelujen näkymät ovat. Kotiyleisölle Johnson on antanut kuvan edistyksestä, mutta EU-lähteiden mukaan mitään todellisia ratkaisuehdotuksia ei Britannialta ole tullut.
EU:n reunaehto on, ettei Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille synny kovaa rajaa. Tätä on Britanniassakin toivottu. Edellisen pääministerin Theresa Mayn neuvottelemassa sopimuksessa oli niin sanottu backstop-ehto, joka olisi estänyt rajatarkastusten tulon Irlannin saarelle. Raja pysyisi toistaiseksi avoimena.
Samaan aikaan Johnsonin sylissä on muitakin ongelmia. Britannian parlamentti päätti äskettäin laista, jonka tarkoitus on nimenomaan estää sopimuksettoman brexitin synty. Laki velvoittaa pääministerin hakemaan brexitiin lykkäystä, jos erosopimusta ei synny ennen lokakuun loppua.
On epäilty, haluaako Johnson edes lähtöä sopimuksen pohjalta vai todellisuudessa vain niin sanottua kovaa brexitiä. Viime päivinä on alkanut näyttää siltä, että hänen pyrkimyksenään on sopimukseen pääsy.
Tähän häntä ajaa parlamentin kanta mutta epäilemättä myös selvitykset siitä, mitä Britanniassa kovasta lähdöstä seuraisi. On puhuttu esimerkiksi vaikeuksista lääkkeiden saannissa, hintojen noususta ja rauhattomuuksien paluusta Pohjois-Irlantiin.
Johnson ei kuitenkaan voi tehdä merkittäviä myönnytyksiä ennen syys-lokakuun vaihteessa järjestettävää konservatiivien puoluekokousta. Esimerkiksi edeltäjän, pääministeri Mayn sopimusmalliin palaaminen tarkoittaisi väistämättä sitä, että Pohjois-Irlanti olisi kuin puoliksi EU:n sisällä. Tämä on kovan eron kannattajille mahdoton nieltävä.
EU-puheenjohtajamaa Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) nousi viime viikolla brexit-keskustelun näkyvimpien hahmojen joukkoon. Hän ilmoitti, että Britannian pitää esittää kirjallinen ehdotus uudesta sopimusjärjestelystä tämän kuun loppuun mennessä. Taustalla oli hänen käymänsä keskustelu Ranskan presidentin kanssa.
Brysselissä ja ainakaan kaikissa jäsenmaissa noin tiukkaa takarajaa ei edellytetä. Johnsonin ei siten tarvitse tehdä myönnytyksiä ennen puolueensa kokousta. Sen jälkeen voidaan ehkä odottaa uusia avauksia.
Aiheellista painetta Johnsonin niskaan Rinteen ja Macronin linjaus joka tapauksessa asettaa.