YK:n Johannesburgin huippukokous alkoi virallisesti maanantaina, kun eri valtioiden poliittiset valtuuskunnat istuivat neuvottelupöytiin tavoittelemaan sopua kestävän kehityksen tulevaisuudesta. Isäntämaa Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki korosti avajaispuheessa, että maailman rikkaiden ja köyhien kuilua on pystyttävä kuromaan pienemmäksi.
"Neuvotteluissa tarvitaan päättäväisyyttä. Globaali maailma ei voi perustua monien köyhyyteen ja vain muutaman hyvinvointiin", Mbeki sanoi avatessaan YK:n ensimmäisen Johannesburgin istunnon.
Huippukokouksessa hierotaan sopua 10-15-vuotisesta toimintaohjelmasta, jonka avulla kestävää kehitystä siirrettäisiin periaatteista käytäntöön. Maanantaina alkaneita neuvotteluja varjostivat edelleen auki olevat kiistat maailmankaupan säännöistä ja kestävän kehityksen investointien rahoituksesta.
Kehitysmaat hakevat vakuuksia sille, että toimintaohjelman hankkeille löytyy myös rahoitusta, mutta teollisuusmaat ovat torjuneet täysin uusien rahoitusvälineiden luomisen. Esillä on myös maailmanmarkkinoiden avaaminen kehitysmaiden tuotteille, mutta lisäksi tavoitteena on vähentää maailmankauppaa vääristäviä tukia teollisuusmaissa.
Mikäli ristiriidoista ei saavuteta yksimielisyyttä, uhattuina ovat myös huippukokouksen tavoitteet köyhyyden vähentämisestä ja luonnonvarojen käytön rajoittamisesta. Aikaa yhteisen linjan löytymiseen on tämä viikko, sillä ensi viikon alusta Johannesburgiin odotetaan noin 100:aa valtionpäämiestä sinetöimään sitoumuksia.
Tunnelmat ristiriitaiset
Ensitunnelmat Johannesburgissa olivat ristiriitaiset. Uskoa siihen, että Johannesburgissa saavutetaan tuloksia loi Etelä-Afrikan Mbekin ohella myös YK:n ympäristöjärjestön Unepin edustaja Klaus Töpfer.
"Meillä ei ole varaa epäonnistua. Meillä ei ole oikeutta tuottaa pettymystä miljoonille", Töpfer muistutti.
Onnistumisen odotuksia karsi se, että jo viikonloppuna osa valtioiden edustajista aloitti suljettujen ovien takana neuvottelut keskeisimpien kiistojen ratkaisemiseksi, mutta uutisia läpimurrosta ei kuultu. Epävirallisia neuvotteluja on tarkoitus jatkaa vielä alkuviikon ajan, mutta yksityiskohtia edes neuvottelevista osapuolista ei ole julkistettu.
Kokouspaikan ensimmäisissä kommenteissa maaryhmät olivat edelleen etäällä toisistaan. Yhdysvaltain edustaja korosti, ettei maa ole valmis uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin. Huolestuttavana pidettiin sitä, että Yhdysvallat torjui jyrkästi myös köyhyyden vähentämisen ohjelman, jota on pidetty huippukokouksen ehkä tärkeimpänä tavoitteena.
EU taas piti ensimmäisenä kokouspäivänä kiinni siitä, että köyhyyden vähentämisen keinoista on sovittava. Johannesburgin toimintaohjelman luonnoksissa on keinoiksi listattu muun muassa puhtaan juomaveden, riittävän ravinnon ja energian saatavuuden parantaminen.
Mittavat turvajärjestelyt
Jo viikonloppuna oman massiivisen sivutapahtumansa Johannesburgissa avanneet kansalais- ja ympäristöjärjestöt jatkoivat maanantaina Yhdysvaltain ja EU:n asenteiden kritisoimista. WWF ja Greenpeace suomivat EU:ta esimerkiksi siitä, että se ajaa uusiutuville energiamuodoille kiintiötä, mutta laskee ympäristövaikutuksiltaan tulkinnanvaraisen vesivoiman kiintiöön mukaan.
Ärhäkimmät globalisaatiota vastustavat aktivistit ehtivät jo syyttää länsimaita suuryritysten edun ajamisesta köyhien kustannuksella. Osa aktivisteista otti myös maanantaina yhteen paikallisen poliisin kanssa.
Seattlen, Geneven ja Göteborgin kokousten mellakoiden takia varpaillaan oleva isäntämaa Etelä-Afrikka on ilmoittanut, että se ei tule suvaitsemaan "anarkismia" ja mielenosoitusluvatkin kammataan tarkkaan läpi. Johannesburgin turvallisuusjoukkoja on vahvistettu 8 000 poliisilla, mutta silti jo kaksi eurooppalaisvaltuuskuntaa ehdittiin viikonlopun aikana ryöstää kokouspaikalla.
Avajaispäivänä Johannesburgiin oli saapunut noin 5 000 virallista neuvottelijaa, 2 000 median edustajaa sekä 20 000 kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajaa. Kaikkiaan huippukokousten huippukokoukseksi tituleerattuun tapahtumaan odotetaan 40 000-70 000:ta osallistujaa.