Johannes Gutenbergistä tiedetään vähän. Se kuitenkin tunnetaan, että häntä pidetään kirjapainokoneen keksijänä. Gutenberg syntyi 1300-luvun lopulla kauppiassukuun Saksan Mainzissa. Johannes innostui keksinnöistä. Häntä vaivasi kirjojen hidas valmistustapa, kun munkit luostareissaan olivat vuosisatoja jäljentäneet pyhiä tekstejä käsin.
Gutenberg oivalsi, että kirjoja voisi monistaa erityisesti sitä varten rakennetulla kojeella. Käsityötä rivakampi tuotanto takaisi liiketoimintaa, ja niinpä Gutenberg ryhtyi painamaan kirjoja ja myymään niitä kaupassaan. Vilkkain työjakso ajoittuu 1400-luvun puoliväliin.
Kirjapainokoneen kehittelijä tuli keksineeksi maailman merkittävimmän laitteen. Kun kymmenen vuotta sitten arvioitiin vuosituhannen mullistavinta muutosta, moni nosti ykköspaikalle kirjapainotaidon.
Kirjapainot räjäyttivät ihmisen tajunnan. Tietoa oli mahdollista monistaa. Tieto ja tunne tallentuivat kirjojen sivuille ja ne alkoivat levitä laajoille joukoille.
Kirjapainojen lopputuotteesta tuli joukkoviestintää, media.
Tunnetuin Gutenbergin tuotos on 42-rivinen Raamattu. Vaikutukset tiedämme. Sen jälkeen myös moni muu kirja on muuttanut tai vähintään ohjannut kehitystä uuteen suuntaan.
Kaleva osti Saksan Augsburgista uuden painokoneen. Manroland AG:n kone, "Massey Ferguson", hyrähtää käyntiin kahden vuoden päästä Takalaanilassa.
Jättihanke tarkoittaa, että Kalevassa uskotaan kirjapainotaitoon, jonka Johannes Gutenberg laittoi alulle 550 vuotta sitten.
Perinteikästä taitoa tarvitaan tulevina vuosina. Tapa lukea paperille painettua sanomalehteä ja aikakauslehteä tai niiden yhdistelmää tuskin yhtäkkiä häviää, vaikka rinnalle tulee ihan uudenlaisia lukulaitteita.
Kaleva Oy:n rohkeus tarjoaa esimerkin muillekin suurille päätöksille Pohjois-Suomessa.
Oulu sai lopetettua vatkauksen kalliopysäköinnistä ja rakentaa autohallin maan alle. Pohjoisen Suomen kallioperä tarjoaa myös arvokkaita kiviaineksia kaivostoimintaan.
Jättiläisluokan työmaa syntyy ydinvoimalasta, joka nousee Simoon tai Pyhäjoelle. Talousvaikutukset sananmukaisesti säteilevät satoja kilometrejä.
Latvialainen lentoyhtiö Air Baltic lienee oivaltanut Pohjois-Suomen isot hankkeet, jotka lisäävät ulkomaalaisten matkoja pohjoiseen. Yhtiö saa Oulun lentoasemasta myös solmupisteen, jonka kautta ihmiset Aasiasta sekä Pohjois-Venäjältä lentävät maailmalle.
Murmanskin oblastin ja Karjalan tasavallassa asuu hirvittävästi ihmisiä, joilla on rahaa ja halua matkailla tai aloittaa liikesuhteita ulkomaille. Kuvaavaa on, että äsken eräs venäläinen tullimies alkoi kysellä rajaa ylittävältä, miten Suomen kautta voisi lentää lomalle Aasiaan.
Pyhäinpäivän aikana pari viikko sitten kuulemma kauppojen hyllyt Rovaniemellä ja Tornio-Haaparannan alueella tyhjenivät, kun venäläiset hakivat autolasteittain laatutavaraa.
Kauppiaille vinkiksi ensi vuodeksi: yrittäkää saada pyhäinpäivä kauppapäiväksi, sillä venäläisillä on taas silloin arkivapaita.
Arktisen alueen energiavaroista ja niiden hyödyntämisestä on puhuttu vuosia. Norjalaiset liikemiehet ovat ottaneet kiinni uusista mahdollisuuksista, mutta suomalaisia ei vielä näy.
Yksin sinne ei kannata mennä, vaan liittoutua isojen kansainvälisten kanssa. Lisäksi Venäjän lähialueella riittäisi paljon töitä pienemmille rakentamisalan yrittäjille.
Kaikki tämän kirjoituksen esimerkit kertovat suuresta, jota syntyy vain rohkeudesta.
Ja suuri voi saada alkunsa pienestä, kuten Johannes Gutenberg ehkä tajusi.