Hourootin rakkaus kantaesitetään Iin Vanhan haminan Huilingin näyttämöllä torstaina 28.6. kello 18. Esityksiä on 7.7. saakka ja Wanhan Haminan markkinoilla 8. ja 9.9.
"Ii, Ii? Ei semmosta ookkaan", huutavat lapset, kun Eemil Westerbergin kiertävä teatteriseurue kurvaa Iin häntämarkkinoille.
Oululaistuneen iiläisen Anna-Kaisa Järven käsikirjoittama ja ohjaama Hourootin rakkaus kertoo iiläisiä tarinoita vuosisatojen varrelta markkinateatterin keinoin.
Järvi lähestyy Iitä vierailevien komeljanttarien kärryistä käsin. Hourootin rakkaus on näytelmä näytelmässä. Kehyskertomuksessa eletään armon vuotta 1926, mutta näytelmän aikana Iissä vierailevat niin keisari Aleksanteri I kuin Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik.
"Tosiasiassa keisari on vain soudettu joen yli tällä kohtaa", Järvi korjaa.
Teatterinjohtaja ja tähtinäyttelijä Eemil Westerberg toteaa, että Ii on aina ollut merkittävä paikka, josta moni valtiomies on mennyt ohi.
"Hyvä tarina ei totuutta kaipaa. Se on suuri kysymys, onko historia totta. Esitys ei yritäkään olla pilkulleen realistinen ja todellisuuspohjainen", Anna-Kaisa Järvi korostaa.
Markkinateatteri liittyy Iissä tavoitteeseen elvyttää jo 1300-luvulla tunnettu Vanhan Haminan kauppapaikka. Aikomuksena on rakentaa museokahvila Huilingin viereen uusi kokonaisuus: pysyvä näyttämö ja markkina-alue.
Primadonna Eine Laine
Näytelmässä vilisee iiläisiä kuuluisuuksia eri aikakausilta. Järvi sanoo onnellisesti sekoittaneensa eri aikatasoja.
Eemil Westerbergin seurue on Anna-Kaisa Järven omaa keksintöä. Nimi kuulosti hänestä hienolta. Se muistuttaa kovasti Oulussa 1830-luvulla ensimmäisen kerran vieraillutta Westerlundin teatteriseuruetta, jonka primadonna oli Maria Silfvan.
Järven näytelmässä esiintyvät näyttelijättäret Eine Laine ja Siiri Pelkonen.
"Eine Laine oli ihan oikea näyttelijä. Hänen äitinsä oli iiläinen Maria Laine, joka oli sosialidemokraattien naiskansanedustajana Suomen ensimmäisessä eduskunnassa", Järvi kertoo.
Eine Laine palkattiin Oulun Työväen Näyttämölle tammikuun alusta 1916. Hän kävi esiintymässä myös Iissä.
"Kun näyttelimme Iissä Puolalaista verta, näin vaarini ensimmäisen kerran. Illalla hän tuli meidän esitystämme katsomaan ja käveli sitten väliajalla salissa yleisön edessä ja hoki kaikille tuttavilleen: Se on minun tyttärenitytär tämä Eine Laine!" näyttelijätär kirjoittaa omaelämäkerrassaan Pitkä päivä paistetta ja pilviä.
Iiläinen Siiri Pelkonen tunnetaan paremmin Siiri Angerkoskena.
Hourootia halavasta
Näytelmässä on mittava henkilögalleria. Mukana on muitakin historiallisia henkilöitä bongattavaksi.
"Yhtäkään en ole keksinyt aivan omasta päästä. Suurimmalla osalla on historiallinen pohja. Nimihenkilö Hourooti eli Nybyn lasiruukin omistaja oli iiläinen suurmies", käsikirjoittaja huomauttaa.
Iiläisten hourootiksi "haukkuma" pihi herra oli oululainen kauppias Johan Nylander, joka perusti 1783 Iin Olhavaan aikansa suurimpiin lukeutuneen lasitehtaan, jossa valmistettuja pulloja ja ikkunalaseja kuljetettiin ympäri maailmaa.
"Valokuvaaja Linssin iiläinen esikuva on Valto Pernu, originelli ja boheemi henkilö, joka toimi torivalokuvaajana Rovaniemellä vuosikymmeniä."
Hourootin rakkauden näyttelijät ovat iiläisiä harrastajanäyttelijöitä muutamin täydennyksin. Eine Laineena nähdään Meeri Pollari. Siiri Pelkosta esittää Sanna Kluukeri. Eemil Westerberginä ja Hourootina vierailee Hannu Tihinen Haukiputaan Nurkkanäyttämöltä. Valokuvaaja Linssiä ja Ruotsin kuningasta esittää nuorimies Antti Hyttinen. Venäjän keisarina keekoilee Matti Jokinen.
Iloisella 1920-luvulla
Esityksen visualisoinnin lähteenä ovat Pernun valokuvat. Lavasteena on valtava toritaulu, jossa on iiläinen jokimaisema. Sen on maalannut Päivi Kuoppala.
"Teimme pesäeron pitkiin hameisiin, röijyihin, valkoisiin pitsimyssyihin, flanellipaitoihin ja pussihousuihin. Meillä on hieno teatteriseurue, joka on pannut parhaat päälleen vaikka sitten viimeisillä rahoillaan. Millä ne muuten tekisivät vaikutuksen syrjäseudulla?"
Hourootin rakkauden tapahtumat on sijoitettu iloiselle 1920-luvulle. Sisältö ei silti ole hömppää.
"Nykyinen teatteri Suomessa on niin kuivakka ja raskassoutuista. Teatteri voi olla keveää, mutta silti älykkäästi antoisaa. Ei tartte ihan puskahuumoriin vaipua", Järvi toteaa.