Britannian, Yhdysvaltain, Saksan ja Ranskan johtajat antoivat torstaina harvinaisen yhteisen lausunnon. Siinä Theresa May, Donald Trump, Angela Merkel ja Emmanuel Macron ilmoittivat pitävänsä erittäin todennäköisenä, että Venäjä on entiseen venäläisvakoilijaan kohdistuneen hermomyrkkyiskun takana.
Yhteiskannanotto on erityisen merkittävä siksi, että sen kuittasi myös Yhdysvaltain presidentti. Trump on tähän asti pidättynyt Venäjän jyrkimmästä arvostelusta, ja lisäksi Yhdysvalloissa selvitetään epäilyjä Venäjän Trumpin vaalikampanjan avittamisesta. Kannanoton ohella Yhdysvallat lätkäisi samana päivänä uusia Venäjä-pakotteita.
Samanlaisia kantoja on kuultu muualtakin läntisestä yhteisöstä. Esimerkiksi Suomessa käynyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk piti todennäköisenä, että Venäjä on Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä murhayrityksen takana.
Suomen kommentit hermomyrkkyhyökkäyksestä ovat olleet moniin muihin verrattuina varovaisia. Tällainen oli vanhassa maailmassa sääntö eikä poikkeus, mutta 2010-luvun maailmassa enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Suomi oli esimerkiksi ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, joka tuomitsi Venäjän vuonna 2014 tekemän Krimin miehityksen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tiedotteessaan keskiviikkona, että murhayrityksestä on saatava täysi selvyys ja että syylliset on saatava vastuuseen teoistaan.
"Venäjän myötävaikutus asian selvittämiseksi on tarpeen", Niinistö lausui. Tällä hän viittasi Mayn vaatimukseen, että Venäjä antaisi asiasta selvityksen määräajassa. Näin ei tapahtunut.
Niinistö kyllä viittasi Venäjän mahdolliseen osallisuuteen. "Molemmat tapauksen taustasta esitetyt vaihtoehdot, Venäjän tietoinen toiminta tai se, että vaaralliset aineet eivät ole sen hallinnassa, ovat hyvin huolestuttavia", lausunto kuului. Tällä Niinistö viittasi Mayn kriisin alussa esittämiin vaihtoehtoihin.
Valtioiden linjauksista luetaan kansainvälisessä politiikassa rivien välitkin, ja niiden pienimmäistäkin nyansseista tehdään johtopäätöksiä. Niitä on tehty varmaan myös Niinistön lausunnosta.
Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin lausunto BBC:lle kannattaisi huomata Suomessakin. Hän nimittäin sanoi, että "Kreml pitää voittona mitä tahansa, mikä ei osoita täyttä solidaarisuutta Britannialle".
Hermomyrkkyiskun kaikkia poliittisia vaikutuksia ei ole vielä nähty. Pahimmassa tapauksessa edessä on entistäkin kylmempi sota. Siitä seuraisi, että Suomen asema muuttuisi hankalammaksi. Varovainen lausuntolinja voi olla valmistautumista tuohon tilanteeseen.
Britannia on kertonut, että Salisburyn myrkkyiskussa käytettiin neuvostovalmisteista, sotilaskäyttöön tarkoitettua novitshokia. Sen kehittämisessä mukana ollut kemisti Vil Mirzajanov on arvioinut useille tiedotusvälineille, että kysymys ei voi olla muusta kuin valtiollisesta toimijasta. "Kreml kiistää aina kaiken niin kuin rikolliset tekevät", hän sanoi Reutersille.
Neljän vallan johtajat sanoivat, että hermokaasua käytettiin nyt ensimmäistä kertaa hyökkäystarkoitukseen Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.
Myrkkyisku nousee esille ensi viikolla EU:n ulkoministeri- ja huippukokouksissa. Ne voivat tuskin ottaa muuta kantaa kuin Saksa ja Ranska ovat jo tehneet. Suomi ei voi enää tuolloin olla eri seurassa.
Britannian kuninkaalliset tai hallituksen ministerit eivät osallistu kesän jalkapallon MM-kisoihin. Jos myrkkykriisi syvenee, ei ole mahdotonta, että lännessä nousee esille MM-kisojen laajempikin boikotointi. Se olisi myrkkyä kisoihin rutkasti panostavalle Venäjälle.
On tietysti ainakin teoriassa mahdollista, että teon takaa löytyisi muu kuin Venäjän valtio. Se olisi vielä kylmäävämpi vaihtoehto, koska silloin olisi ilmeistä, että Neuvostoliiton valmistamaa uuden sukupolven hermokaasua olisi päätynyt vääriin käsiin.
Teon motiiveja voi vain arvailla. Yksi mahdollisuus on, että Venäjä haluaa vahvistaa kuvaa lännestä sen vihollisena. Toinen on se, että Venäjä testaa läntisen leirin yhtenäisyyttä EU:sta lähdössä olevassa Britanniassa. Yhtä kaikki Venäjä kiistää. Kiistihän se aluksi Krimille lähettämänsä vihreät miehetkin.