Kolumni

Johan alkoi se ran­ta­ton­teis­ta utelu

Pääkaupunkiseudulla kuulemma vähän kuhisee, eräässä tietyssä tarkkaan rajatussa joukossa Salmisaaressa.

Toimittaja Timo Myllykoski, kolumnikuva. Verkkoon.
Toimittaja Timo Myllykoski, kolumnikuva. Verkkoon.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Pääkaupunkiseudulla kuulemma vähän kuhisee, eräässä tietyssä tarkkaan rajatussa joukossa Salmisaaressa.

Siellä, Fennovoiman pääkonttorissa, haaveillaan rantatonteista Perämeren rannalla. Eivät kaikki kyseisessä pääkonttorissa työskentelevät, mutta väittävät, että aika moni kuitenkin.

Fennovoimalle on määrä valmistua uusi hulppea pääkonttori Pyhäjoen Hanhikiven niemen ydinvoimalaitosalueelle vuonna 2020. Nykyisessä pääkonttorissa Helsingissä olevat ja sinne vielä tulevat työpaikat tekijöineen siirtyvät Pyhäjoelle vaiheittain niin ikään 2020 loppuun mennessä.

Tuolloin, muutaman vuoden kuluttua, fennovoimalaisia arvellaan olevan likimain 500. Lienee selvää, että kaikki heistä eivät ole into piukeana pakkaamassa omaisuuttaan ja muuttamassa Pyhäjoelle tai johonkin muuhun Pohjois-Pohjanmaan kolkkaan.

Ainakin osa muuttoon vastahankaisesti suhtautuvista ratkaissee tilanteen tulemalla Pyhäjoelle vain töihin, eli majoittumalla ydinvoimalatyömaan kulmilla viikot ja viettämällä viikonloput varsinaisessa kodissa pääkaupunkiseudulla. Yllätyksenä tuskin tulee sekään, jos ja kun jotkut päätyvät vaihtamaan työpaikkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun siirtymistä Pyhäjoelle ei voi enää hyvälläkään tekosyyllä lykätä.

”On niitä, jotka ihan oikeasti into piukeana suunnittelevat jo elämäänsä Pohjois-Pohjanmaalle.”

Pyhäjoen ja sen lähikuntien, ja tietysti myös Fennovoiman kannalta on hienoa, että fennovoimalaisissa on runsaasti myös muuttohalukkaita. On niitä, jotka ihan oikeasti into piukeana suunnittelevat jo elämäänsä Pohjois-Pohjanmaalle.

Erityisesti Raahelle, Pyhäjoelle ja Kalajoelle tiedoksi, että nyt on rantatontti kova sana. Ne kunnat, joilla niitä on tarjolla, ovat etulyöntiasemassa. Asioista hyvin perillä olevat tahot tietävät nimittäin kertoa, että Helsingistä kiirii tuon tuostakin esimerkiksi Fennovoiman Pyhäjoen toimistolle uteluja, että ”mistä ja keneltä niitä rantatontteja kannattaa kysellä”.

Merkit ovat kopollaan siihen suuntaan, että meren rannalle asumaan haluavia tai ainakin sellaisesta mahdollisuudesta vakavasti kiinnostuneita, olisi nyt siis oikeasti olemassa.

Kuka ottaa kopin, kenellä on mitä tarjota?

Pyhäjoki ja kunnat sen ympärillä aina Oulusta Kokkolaan on mainittu potentiaalisena asutusmaaperänä pääkaupunkiseudulta tulevalle ydinvoimayhtiöväelle. Heillä on halunsa, haaveensa ja toiveensa, ja nyt kunnilla pitäisi olla kyky niihin vastata.

Ydinvoimalaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittavan väen tuleminen on ollut tiedossa jo vuosia. Alueen kunnat ovat, nekin jo vuosia, työstäneet visioita ja strategioita, joilla tästä väestä otetaan suurin mahdollinen hyöty irti.

Esimerkiksi Pyhäjoen kunnan strategisena tavoitteena on saada laitoksen käyttövaiheen työntekijöistä vähintään puolet asumaan Pyhäjoen kuntaan. Keinoksi on kirjattu korostaa Pyhäjoelle työhön tulevien perheiden tietoisuuteen asumisen houkuttelevuutta ja edullisuutta.

Aiottu kunnissa on oikein urakalla, mutta nyt on aikomisen aika ohi. Fennovoima on kertonut aloittaneensa valmistelut koko henkilöstönsä siirtämiseksi Pyhäjoelle. Ajankohtakin on tiedossa, ja se on yllättävän pian.

Ne kunnat, joilla ei vielä tässä vaiheessa ole mitään, mitä esimerkiksi juuri fennovoimalaisille tarjota, ovat myöhässä. Kun pääkaupunkiseudulta ihan aidosti tähystellään jo muun muassa niitä rantatontteja Hanhikiven niemen vaikutusalueelta, pitää kunnilla olla mitä myydä. Voi voi, jos ei ole.