H.C. Andersenin satu liippaa ylivieskalaisia. Kun Rumassa ankanpoikasessa säälittävästä rääpäleestä kasvoi ajan myötä komea joutsen, Ylivieskassa virtaavasta rumasta joenpoikasesta kuoriutuu komea, salskea virta.
Arvioitu kuoriutumisaika on ensi vuonna, viimeistään vuoden loppuun mennessä.
Pöhöttynyt, matala, risukkoinen ja kalaton Kalajoki on jo muuttunut Ylivieskan keskustan kohdalla modernimmaksi. Ensimmäisessä jo tehdyssä vaiheessa muun muassa uomaa syvennettiin, vesipinta-alaa lisättiin sekä tulva-asioihin kiinnitettiin huomiota.
Vaihe yksi nielaisi 540 000 euroa. Kaksi eri ministeriötä vastasi 70 prosentista kuluista.
Jatkovaiheessa paikat laitetaan kuntoon lähinnä etelärannalla ja Helaalan myllyn seudulla - unohtamatta pohjoisrannan kiviportaita ja istutusaltaita. Vaihe on 100 000 euron sijoitus. Jälleen Ylivieskan kaupungin osuus siitä on vain 30 prosenttia.
Ympäristösihteeri ei
vieroksu rakennettua
Viitisen vuotta Ylivieskassa vaikuttanut ympäristösihteeri Tapio Koistinaho sanoo, että ihmiset ovat olleet aktiivisesti jokiasiassa mukana. Kommentteja on tullut puolesta ja vastaan.
"Olen tyytynyt sanomaan, että maltetaan siihen asti, kun työt saadaan valmiiksi. Nyt jokimaisema on rujo ja kivinen, mutta me teemme osamme ja luonto tekee osansa", Tapio Koistinaho.
Joen uudelleen rakentaminen on monen tahon työ: kaupungin, asiantuntijoiden ja ympäristökeskuksen.
Koistinahon mielestä joen muokkaaminen luonnonmukaisesta modernimmaksi ei sodi mitään vastaan.
"Mielestäni rakennetussa ympäristössä - kaupungin keskustassa - myös vesielementti voi olla rakennettu. Itse asiassa minusta keskusta siirtyy tämän uudistuksen myötä joelle", Koistinaho linjaa.
Keskustan "siirtymistä" tukee se, että kaavamuutoksen ansiosta Kalajoen pohjoisrannalle, entisen meijerin paikalle on nousemassa uusia kerrostaloja. Oikein paraatipaikalle.
Kalajoen kalaisuus ja ainakin veden puhtaus ovat jonkinsorttinen arvoitus.
Koistinaho uskoo, että muutostyöt parantavat virkistyskalastuksen tulevaisuutta. Kalojen nousu jokeen on helpompaa, kun vesi ei pakene kiven koloihin.
"Vesiä on helppo pilata; kunnostaminen kestää kauan. Komeimmillaan Kalajoki tulee olemaan silloin, kun vesi soljuu pohjapatojen yli. Kun on vallalla pienimmän virtaaman ajankohta, vesi menee vain talviuomista."
On mahdollista, että Kalajoki löytää itsensä.
Näin kävi Rumalle ankanpoikaselle tarinassa, joka kertoo kasvamisesta, muuttumisesta, itsensä etsimisestä ja löytämisestä.