Suurin osa suomalaisista lukee päivittäin sanomalehteä, ja valtaosalla lehtitaloista myös talous on kunnossa. Silti maakuntalehtien todellisuus ei ole täysin särötöntä eikä tulevaisuus ilman muuta turvattua, varoittelee sanomalehti Kalevan uutispäällikkö, filosofian lisensiaatti Erkki Hujanen, 43.
Hujanen on selvittänyt maakuntalehtien näkymiä sekä lehteä tilaamattomien suhdetta asuinpaikkakuntansa seitsenpäiväiseen ykköslehteen väitöskirjassaan, joka tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa lauantaina.
Hujanen kokosi tutkimusaineistoaan vuodesta 1997 lomakekyselyin sekä teema- ja syvähaastatteluin. Lomakekyselyvastauksia hänelle kertyi kaikkiaan noin 2 000 ja syvemmälle meneviä ei-tilaajien haastatteluita niitäkin yli sata.
"Tosiasia on, että sanomalehtien levikit ovat viidentoista viime vuoden aikana laskeneet eli sanomalehtien tilaamattomuus on yleistynyt. Karkean arvion mukaan lähes joka kolmas suomalainen asuu tänä päivänä taloudessa, johon ei tule säännöllisesti tilattavaa lehteä", Hujanen huomauttaa.
Hänen mielestään sanomalehden yhteys ihmisten arkeen onkin osittain katkennut.
Nykymuotoiset sanomalehdet mahtuvat yhä harvemman kansalaisen arkeen muun muassa siksi, että arki on vain muuttunut entistä kiireisemmäksi, Hujanen luonnehtii.
Ihmiset myös muuttavat entistä useammin paikkakunnalta toiselle, eikä "pätkäläiselämä" tarjoa kansalaisille parhaita mahdollisia puitteita sitoutua eri alueiden päivittäisaviiseihin.
Joillekin kynnys voi olla lehden hinta, ja osa mahdollista tilaajista saattaa jättää maakuntalehden tilaamatta turhautumisensa vuoksi - valtalehti kun ei ehkä korvaakaan juuri sitä oman viiteryhmän äänitorvea, joka on joutunut lehtikuoleman niittämäksi.
Eivätkä sanomalehdet herätä enää kiinnostusta piintyneimmillä aihevalinnoillaan ja käsittelytavoillaan. Kun radio- ja televisiokanavat suoltavat uutisia reaaliajassa, sanomalehden pitäisi löytää niihin omat koukkunsa ja taustoittavat näkökulmansa, tutkija painottaa.
Lehtiuutisissa pääsevät yhä liian usein ääneen vain virkamiehet, poliitikot, toimitusjohtajat ja muut eliittiä edustavat, Hujanen suomii. "Asiantuntijalähteet ovat tärkeitä tietää, mutta itse juttuihin pitäisi kääntää arjen ja tavallisten ihmisten näkökulma."
Hujanen ennustaa sanoma- ja aikakauslehtien lähestyvän toisiaan. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa viihteen määrän paisuttamista maakuntalehdissä, tutkija huomauttaa.
"Ihmiset ovat jo kyllästyneet asioiden viihteellistymiseen ja pinnallistumiseen. Aineistoni perusteella lehdiltä kaivataan kriittistä, rohkeaa ja syvällistä käsittelytapaa. Asioita pitäisi voida käsitellä myös humoristisesti ja siten, että lukijoille itselleen syntyy ahaa-elämyksiä."
Hujasen viesti lehtien kustantajille kuuluukin, että uutteriin ja innostuneisiin sanomalehtireporttereihin, jos mihin, kannattaa sijoittaa.
Erkki Hujanen aloitti Kalevan uutispäällikkönä kaksi vuotta sitten. Ennen Kalevaa hän työskenteli muun muassa Helsingin Sanomissa, Savon Sanomissa ja Keskipohjanmaassa, ellei sitten ollut journalismin tutkijana tai opettajana Jyväskylän yliopistossa.
Ouluun ja Kalevaan savolaistaustaisen miehen houkutteli mahdollisuus palata käytännön lehtityöhön vuosien yliopistorupeaman jälkeen. "Mielestäni Kaleva on hyvä vaihtoehto etelän valtamedialle. Sillä on myös edellytykset olla maan johtava laatulehti", Erkki Hujanen sanoo.
FL Erkki Hujasen journalistiikan väitöskirja "Lukijakunnan rajamailla. Sanomalehden muuttuvat merkitykset arjessa" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 27.1. Vastaväittäjänä professori Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Salokangas.