Ympäristöministeriön ajatukset laajentaa Suomen Natura-alueita Lapin läänissä on saanut monet tahot takajaloilleen. Rintamalinjoja on alettu vahvistaa. Lapin suurteollisuuden pääluottamusmiehet ja SAK:n maakuntaryhmä ottivat keskiviikkona tiukan kielteisen kannan ministeriön ehdotukseen ja vetosivat liiton johtoon.
Ammattiyhdistysväki katsoo, ettei valtiovallan tule lähteä kasvattamaan Lapin suojelualueita, koska Euroopan unionikaan ei siihen velvoita.
Ympäristöministeriön alustavassa esityksessä läänin suojeluhehtaarit lisääntyisivät reippaasti niin sanotuista Kemihaaran soista Pelkosenniemellä sekä Sodankylän Koitelaisen laajentamisesta.
Lisäksi listalla on pienempiä alueita, kuten Karunginjärvi ja Ivalojoen suisto.
"Nämä asiat vaikuttavat maan kokonaistalouteen, joten nyt olisi otettava järki käteen", SAK:n maakuntaryhmän puheenjohtaja Olavi Stoor sanoo.
SAK:n johdolle tehdyn vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Stoorin lisäksi pääluottamusmiehet Juha Lohiniva Avesta Polaritilta, Jouko Suomalainen Stora Enson Veitsiluodon tehtailta sekä Matti Kettunen Metsä-Botnialta Kemistä.
Suomalainen ja Kettunen korostavat, että tässä vaiheessa peli on vihellettävä poikki, kun Naturaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Sen jälkeen tehtyä päätöstä on enää hankala muuttaa, ja Brysselin tie lupien hakemiseksi on kiven takana.
"Ympäristöjärjestöt näyttävät vievän ympäristöministeriötä kuin litran mittaa. Vyöry ei jää tähän, jos nyt ei paineta jarruja päälle", Suomalainen ja Kettunen huomauttavat.
Luottamusmiehet ovat olleet neuvonpidossa Lapin liiton kanssa, jonka edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo on penkonut Natura-laajennusten taustoja.
"Erityisesti Lappi on ollut jo pitkän aikaa täysin ylimitoitetun ja perusteettoman suojelun kohteena. EU:n tieteellisten asiantuntijoiden mukaan Lapin osalta Suomen Natura-verkosto on jo riittävä, miksi ihmeessä valtio menisi pitemmälle", Ylitalo perustelee.
Ylitalolla on nippu dokumentteja ja karttoja, jotka todistavat, että EU:n komission asiantuntijat ovat arvioineet läänin Natura-verkoston olevan riittävän. Arviointikokous pidettiin maaliskuussa Kolilla.
Reilu kolmannes
Lapista suojeltu
Komission edustajat kaipaavat pohjoisesta lettoja, joka Ylitalon mukaan ei tarkoita Lappia. "Ja vaikka tarkoittaisikin, niin Kemihaara ja Koitelainen eivät edusta kumpaakaan", hän sanoo. Lounais-Lapista on etsiskelty jokihelmivesistöjä.
"Tässä käytetään nyt EU-direktiivejä muiden asioiden kuin suojelun ajamiseen", Ylitalo huomauttaa ja lisää, että Lapin kokonaispinta-alasta on eriasteisen suojelun piirissä jo 36 prosenttia.
Natura-laajennusten vastustajat korostavat, että nämä alueet ovat kaikki hyvin kriittisiä myös kaivostoiminnan kannalta, mutta nyt ollaan liikkeellä periaatteen vuoksi. Natura koetaan järjenvastaiseksi suojeluksi, jonka perusteita ei ymmärretä.
"Siksi on pakko luottaa auktoriteetteihin ja nythän meillä sellainen on EU:n tieteellisissä asiantuntijoissa."
Luottamusmiehet ja Ylitalo muistuttavat, että Lapissa suhtaudutaan nykyään suojeluun myönteisesti. Kansallispuistojen perustamisia vaaditaan ja puistoja myös laajennetaan eri puolilla lääniä. Kansallispuistot koetaan hyviksi jutuiksi, koska ne tukevat myös paikallisia elinkeinoja.
Natura on unionin laajuinen suojelualueiden verkosto. Valtioneuvosto päätti 1998 Suomen Natura-verkoston alueista. Paketista valitettiin ja korkein hallinto-oikeus palautti vajaat 40 aluetta hallitukseen uusintakäsittelyyn. Nyt ympäristöministeriö lisäisi nämä kaikki Natura-ehdotukseen.
Hallitus päättää vuoden loppuun mennessä lausuntokierroksella olevasta ehdotuksesta.