Kotitalouksien sähkölasku kallistui vuoden aikana lähes parikymmentä prosenttia. Lisää on luvassa tänä vuonna 7-9 prosenttia jo yksistään vuodenvaihteessa tapahtuneiden sähköverojen korotusten vuoksi.
Sähkön hinnan nousu tuntuu kohtuuttomalta, kun otetaan huomioon muu hintojen nousu, joka on vain parin kolmen prosentin luokkaa. Osa siitäkin menee sähkön piikkiin, sillä minnekä muualle tuotannossa käytettävän sähkön hinnan korotus siirretään kuin tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Sähkön hinnan nousulle löytyy toki selityksiä markkinoilta. Vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa on ollut huono, polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja kulutus kääntynyt kasvuun. Eri asia on, voidaanko näillä syillä perustella näin mittavia korotuksia.
Samalla kun sähkön hinta kipuaa ylöspäin, sähköyhtiöiden kilpailuttamisen hyöty kuluttajalle käy yhä pienemmäksi. Hintaerot alkavat ovat jo niin vaatimattomia, että herää jopa epäilys siitä, ovatko sähköyhtiöt sopineet hinnoista keskenään. Todistettavaa näyttöä tästä ei ole.
Sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle 1990-luvun loppupuolella. Alussa kilpailuttamalla saatiin merkittäviä säästöjä. Moni yllättyi, kun tuttu ja turvalliseksi koettu lähialueen sähköyhtiö osoittautui kilpailijoitaan ahneemmaksi.
Vuosien saatossa kilpailuttamisen hyöty on kuihtunut olemattomaksi, mutta ei aivan merkityksettömäksi. Energiamarkkinaviraston laskelmien mukaan omakotiasuja saattaa hyötyä sähkön myyjän vaihtamisesta 84 euroa ja muut kuluttajat 44 euroa vuodessa.
Kilpailuttaminen ja sähkön kulutuksen vähentäminen jäävätkin tavallisen kuluttajan ainoiksi aseiksi koko ajan nousevia hintoja vastaan.