Oulussa on parin viikon aikana tavattu kolme ruokamyrkytysepidemiaa. Ruokamyrkytyksen saaneet ovat oireilleet voimakkaasti ripuloimalla, oksentelemalla ja usein myös kuumeilemalla.
Myrkytyksen aiheuttanutta välittäjäelintarviketta ei ole vielä selvitetty, koska noin 70 sairastuneelle lähetetyt kyselykaavakkeet ovat osittain palauttamatta.
Oireilleilta pyydetyt ulostenäytteet tutkittiin Oulun yliopistollisen sairaalan mikrobiologian osastolla, mutta ruokamyrkytysbakteereita ei löytynyt. Viimeisimmästä epidemiasta ei ole vielä saatu kaikkia näytteitä.
Jo tutkitut B-näytteet on lähetetty Helsinkiin virustutkimuksiin kuluvalla viikolla, sieltä tulokset saataneen reilussa viikossa.
Oireilua pari, kolme
vuorokautta
Oulun kaupungin johtavan hygieenikon, Maija Nurmisen, mukaan havaitut oireet sopivat virusepidemiaan, erityisesti kalikivirukseen.
Kalikivirusta on tänä syksynä ollut liikkeellä tavallista enemmän koko maassa, erityisesti Etelä-Suomessa.
Viruksen infektoimaa ruokaa syöneistä sairastuu yleensä yli puolet, oireilu kestää kahdesta kolmeen vuorokautta.
"Kaliki on enemmänkin talven epidemia, mutta Oulun tapaukset ovat aina painottuneet loppusyksylle", Nurminen kertoo.
Virus siirtyy kädestä helposti ruokaan
Ensimmäiset kalikivirukseksi tunnistetut diagnosoidut tapaukset tavattiin vuonna 1997, jolloin virus tuli maahan ulkomaalaisten pakastemarjojen mukana. Sen jälkeen sitä on havaittu säännöllisesti.
Samoja epidemioita on voinut olla aikaisemminkin, mutta oireiden aiheuttajaa ei ole saatu kiinni. Useita viime vuosina havaittuja viruksia pidetään uusina, koska laboratoriotekniikka ei ollut tarpeeksi kehittynyttä niiden havaitsemiseen.
"Aiemmin tippuriakin pidettiin ehdottomasti yleisimpänä sukupuolitautina, mutta kun tekniikka kehittyi klamydian havaitsemiseen, siitä tuli yleisin. Tässä on vähän sama asia", tartuntataudeista vastaava lääkäri Olli Sipilä valistaa.
Lähteinä ovat olleet usein marjat
Ulkomaalaiset pakastemarjat ovat olleet usein epidemioiden aiheuttajina.
Erään Oulussa aiemmin havaitun tautiryppään aiheuttajaksi on todettiin salaatin ainesosa, jota ei kuitenkaan kyetty tarkemmin erittelemään.
Tällä kertaa tartunnan lähteeksi ei vielä tässä vaiheessa voida nimetä mitään tiettyä ruokaa.
Epidemioille on tyypillistä, että virus voi tarttua muutamassa päivässä myös perheen sisällä. Kaliki tarttuu myös pisaratartuntana, kädestä käteen ja erilaisten pintojen kautta. Esimerkiksi silloin, kun vanhempi korjaa lapsen oksennusta.
Yksi virustartunnoilta välttymisen perussääntö on, että ruuanlaittaja on terve. Kalikivirusta poteva ei saisi laittaa ruokaa ripulointiaikana eikä kolmeen päivään sen jälkeen. Tämä pätee useimpien virusten kantajiin.
"Sattuneita tapauksia selvitettäessä on usein käynyt ilmi, ettei ruuan valmistaja ole ollut terve. Isot epidemiat ovat herkästi tarttuvia, joten tällaista riskia ei saisi ottaa", Sipilä painottaa.
Joulu on tartunnoille altista aikaa
Nurminen huomauttaa, ettei viruksen kantaja välttämättä aina oireile, mutta voi levittää tartuntaa.
Käsihygienia on virustartuntojen torjunnassa kaikkein tehokkain tapa ehkäistä tartuntojen leviäminen.
Pikkujouluaikaan ruokaa saattavat herkemmin laittaa myös tahot, jotka eivät normaalisti tarjoa ruokaa isommille ryhmille:
"Pitäisi muistaa, että pienessä keittiössä tehdään ruokaa vain pienelle väelle ja suuren väkimäärän ruokkimiseen tarvitaankin sitten jo isompi keittiö ja erilaiset laitteet", huomauttaa Olli Sipilä.
Liialliseen puhtautuu
ei pidä luottaa
Sipilä harmittelee, kun nykyisin on tuudittauduttu oletukseen siitä, että kaikki on puhdasta. Vanhat, tehokkaiksi havaitut ruuanvalmistus ja -säilytyskeinot on unohdettu.
"Bakteerit lisääntyvät riemuiten, kun tarjottu ruoka on jäähdytetty tai lämmitetty epätyydyttävästi. Kylmä ruoka tulee tarjota kylmänä ja kuuma kuumana", Sipilä tähdentää.