arja.mikkola@kaleva.fi
Islam tuntuu olevan jotakin, mitä me pyhäkoulujen kuvatauluista Jeesuksen ihmeitä opetelleet länsimaalaiset emme yksinkertaisesti käsitä. Olemme tuskin edes pidelleet Koraania kädessä. Saatamme jopa inhota avata tätä maailman luultavasti luetuinta teosta, niin syvässä istuvat äärimmäisen vieraalta ja veriseltä tuntuvaa uskontoa koskevat pelot ja ennakkoluulot.
Jos silti olemme islamimaiden murhauutisista turhautuneina sentään yrittäneet perehtyä 114 suuran sisältöihin, voi sekalaisilta tuntuvien tekstien keskellä vain pysähtyä ihmettelemään yksityiskohtaista perintölakia ja avio-opasta tai ohjeistusta vaikkapa käsien pesusta hiekalla tai kynsien leikkuusta. Mieleen jää loputon, tarinaton, katkelmallinen toisto.
Ensi viikolla yli miljardi ihmistä Egyptistä Iraniin, Pakistaniin ja Indonesiaan juhlii uutta vuotta. Heille Koraani tarjoaa ennen kaikkea ohjeet ideaalia elämää varten. Euroopassakin asuu jo 15 miljoonaa muslimia ja uskontokunta kasvaa vauhdilla.
Miten me vääräuskoiset suvaitsevaiset lähestyisimme joukkorituaalien leimaamaa islamia, jonka ilmentymää pidetään niin pyhänä, että kirjapinossakin kaikki muut alistetaan Koraanin alle? Koraania kuuluisi lukeakin vain arabiaksi, sillä Jumalan puhetta ei pidä kääntää, vaikka vain joka viidennen islaminuskoisen äidinkieli on arabia.
Malesian hallitus on myös vasta viisaudessaan julistanut usein anteeksiantavan, usein taas armottoman Allahin nimenkin niin pyhäksi, ettei sitä saa vääräuskoinen enää lausua. Yksinoikeus olisi siis vain islaminuskoisilla, vaikka alunperin maailmojen herraan Allahiin ovat vedonneet niin kristityt kuin juutalaisetkin.
Ei silti jänistetä. Sillä toisin kuin itsemurhapommittajat antavat arvata, islam esiintyy monissa muodoissa. Esimerkiksi futureislam.com tarjoaa avoimen foorumin islaminuskon tilasta huolehtiville. Sivuilla törmää elävään keskusteluun siitä, miten islam auttaisi länttä tai miten nykyinen "islam numero kaksi" on poikennut Muhammedin tarkoitusperistä tunnelikatseisten pappien käsissä: valtaapitävien tuella.
Samaan aikaan, kun mullahit ovat jähmettäneet islamin, monet islamin ajattelijat olisivat valmiita modernisoimaan ikuista lakia. Nobelisti, ihmisoikeusaktivisti Shirin Ebadi taistelee huonoja tulkintoja vastaan ja jopa Marokon uskontoministeri varoittaa sulkemasta islamia tulevaisuudelta.
Reformisteihin kuuluu myös liberaali koraanitutkija Nasr Hamid Abu Zaid, joka joutui pakenemaan Egyptistä Hollantiin 1995. Sillä hänestä Koraani on kirjallisuutta, joka mahdollistaa loputtomasti tulkintoja. Abu Zaid, kuten myös Sveitsissä opettava turkkilainen Tariq Ramadan, laittaakin uskonsa eurooppalaistuvaan islamiin. Tällaiset pioneerit tarvitsevat tukea.
Niinpä jos Israel vihdoin harkitsee Jerusalemin jakamista, Euroopan olisi tultava vastaan edes huivien kohdalla.
Muhammed sai ilmestyksensä 600-luvulla Mekassa ja Medinassa 22 vuoden kuluessa. Tekstiksi lukutaidottoman sanansaattajan muistitieto vakiintui vasta myöhemmin. Osa myös muuttui ensi vuosisatoina, vaikka Koraania pidetään nyt koskemattomana totuutena. Tämäkin tabu rikkoutuu vielä, sillä tutkimusryhmä on Berliinissä alkanut vertailla kriittisesti Koraanin syntyhistoriaa.
Islam elää nyt 14. vuosisadalla ja valistuksen aika on vasta edessä. Joka tapauksessa on islaminuskoisilla - ja meilläkin - taas toivoa. Allah on kärsivällisten kanssa.