Jo al­ku­vai­hees­sa kiinni syöpään

Terveille, pitkän tupakkauran omaaville henkilöille on vielä runsaasti tilaa Lapin keskussairaalassa meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa kehitellään tutkimusmenetelmää alkuvaiheessa olevan keuhkosyövän toteamiseksi.

BEF-mittarin kertomaa. Projektin sairaanhoitaja Marjo Kaukonen seuraa tutkimusasiakkaan Marja-Leena Mäkisen isojen keuhkoputkien ilmavirtauksen tulosta.
BEF-mittarin kertomaa. Projektin sairaanhoitaja Marjo Kaukonen seuraa tutkimusasiakkaan Marja-Leena Mäkisen isojen keuhkoputkien ilmavirtauksen tulosta.
Kuva: Siina Välimaa

Terveille, pitkän tupakkauran omaaville henkilöille on vielä runsaasti tilaa Lapin keskussairaalassa meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa kehitellään tutkimusmenetelmää alkuvaiheessa olevan keuhkosyövän toteamiseksi.

Ainutlaatuisen tutkimuksen kohteeksi on valittu Lappi, jossa on aina tupakoitu ja tupakoidaan muuta maata enemmän runsaasti.



Vapaita paikkoja
vielä 150


Tutkimukseen halutaan 500 tupakoitsijaa. Vapaita paikkoja on vielä 150:lle vähintään parikymmentä vuotta tupakoineelle.

Työterveyslaitoksen ja Lapin keskussairaalan tutkimuksessa haetaan tutkimusmenetelmää, joka olisi potilaalle kivuton ja jolla päästäisiin solutasolla entistä syvemmälle jo syövän alkuvaiheessa.

Keuhkosairauksien ylilääkäri Tuula Toljamo toivoo, että voitaisiin kehittää myös menetelmä, joka auttaisi sairastuneen kirurgista hoitamista ja parantamistakin.

Tällä hetkellähän keuhkosyöpä on oireeton ja niiden ilmaantuessa ei potilasta yleensä voida juuri leikata eikä parantaa, vaan jarruttaa hänen sairauttaan.

Lappi johtaa työikäisten naisten ja miesten tupakointia koko maassa. Lähes 30 prosenttia lappilaisista polttaa, ja varsinkin naiset ja parikymppiset tytöt ja pojat ovat lisänneet tupakointiaan kun se muualla on vähentynyt.

Lapissa sairastuu vuosittain 60 henkilöä keuhkosyöpään, mutta epäilyjä on merkittävästi enemmän.

Toljamo sanoo, että yksilötasolla ei voida sanoa, kuinka moni niistä on tupakan aiheuttama. Keuhkosairauksien ylilääkäri ei halua arvailla, montako alkavaa keuhkosyöpää paljastuu meneillään olevassa tutkimuksessa. Hän on varma, että niitä paljastuu.



Epäilyt keuhkoahtauma-taudista tutkitaan


Pitkään tupakoineilla keuhkosyöpää yleisempi tauti on keuhkoahtaumatauti, jota esiintyy vain tupakoivilla.Vaikka tutkimuksessa etsitään keuhkosyövän esiastetta, mahdolliset epäilyt keuhkoahtaumataudista tutkitaan.

Projektin sairaanhoitajan Marjo Kaukosen epäilyt keuhkoahtaumataudista heräävät, jos henkilöllä on tupakkataustan lisäksi pitkään toistuvaa, säännöllistä ja limaista yskää ja oireita hengenahdistuksesta.

Monet tutkimukseen vapaaehtoisesti osallistuvat haluavat tarkistuttaa keuhkonsa, mutta haluavat apua myös tupakoinnin lopettamiseen.

Tupakoitsijoiden haastattelut käytännössä hoitava Marjo Kaukonen keskustelee lopettamisesta yleensä tupakoitsijan ehdoilla.

Neuvoja ja valitusta annetaan kunkin tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Jotkut turvautuvat nikotiinipurukumeihin, pastilleihin tai jotkut haluavat lääkäriltä reseptin vierotuslääkkeestä.

Toljamon kokemuksen mukaan vierotuslääkkeestä on ollut monille tupakoinnin lopettaneille selvää apua.



Tupakointikiellosta ongelmia


Tutkimukseen osallistuneilla on Kaukosen mukaan usein takana vaihteleva polttamisen ja lopettamisen ketju. Tupakan aiheuttamasta voimakkaasta riippuvuudesta kertoo esimerkiksi se, että jopa parikymmentä vuotta polttamatta olleet ovat kertoneet sortuneensa tupakkaan uudelleen.

Vaikka Toljamo ja Kaukonen näkevät työssään tupakan terveydelle aiheuttamat vahingot, he eivät ole kannattamassa tupakointikieltoja sairaaloihin.

Kiellot aiheuttavat useimmiten vastarintaa, niiden valvominen saattaa johtaa tarkkailuun ja tupakan kieltäminen voi aiheuttaa himotupakoitsijalle tupakointia suurempia ongelmia toisaalla.

Tutkimukseen otetaan tupakoitsijoita Lapin ulkopuoleltakin, mutta heidän matkansa korvaamiseen ei ole mahdollisuutta.

Muutoin tutkimus on ilmainen ja täysin luottamuksellinen ja sen voi myös halutessaan keskeyttääkin.

Lapin keskussairaalan keuhkoklinikalla Rovaniemelle Kaukonen haastattelee tutkimukseen osallistujan, ottaa verinäytteet ja kolme ysköstä purkkiin. Sama toistetaan vielä kahden vuoden ja viiden vuoden kuluttua tutkimuksen aloituksesta.

Ilmoita asiavirheestä