Suomalaisen JMC Finance Oy:n viime viikon lopulla allekirjoittama sopimus 100 000 kuutiometrin vuosituotantoisen sahan rakentamisesta Puudosiin, Äänisen itäpuolelle on synnyttänyt uuden metsäkiistan Venäjän Karjalassa.
Venäjän Karjalan luonnonsuojelujärjestöt katsovat uuden sahan vaatimien hakkuiden uhkaavan Puudosin alueen vanhoja metsiä, joiden säästämisestä ja suojelemisesta tai mahdollisesta osittaisesta metsätalouskäytöstä ei ole päästy yksimielisyyteen puutavarayhtiöiden ja toisaalta tiedemiesten ja luonnonsuojelujärjestöjen kesken.
Venäjän Karjalan hallituksen enemmistöosakkaana omistaman Karellespromin ja JMC Finance Oy:n sopivat viime viikon lopulla, että suomalaisyhtiö investoi aluksi 15-20 miljoonaa euroa sahan ja puujätteellä toimivan lämpövoimalan rakentamiseen Puudosin piiriin, Äänisjärven itäpuolelle. Alue on taloudellisesti yksi Karjalan tasavallan takapajuisimpia.
Jatkossa tätä sahatavaraa hyödyntäisi Karjalan pääkaupunkiin Petroskoihin rakennettava huonekalutehdas. Projektia rahoitetaan myös EU:n Tacis- ja Interreg -varoista
"Puudosin piiri on kuitenkin ainut alue Karjalassa, jossa tiedemiehet ja luonnonsuojelijat eivät ole päässeet Karellespromin kanssa sopimukseen siitä, mitkä alueen vanhoista metsistä säästettäisiin suojelutarkoituksissa ja mitkä voitaisiin hakata", valittaa Karjalan tasavallan merkittävimmän riippumattoman luonnonsuojelujärjestön SPOK:n puheenjohtaja Aleksandr Markovski.
Investoinneille ja
teknologialle tarve
Markovski myöntää, että Karjala tarvitsee sekä suomalaisia investointeja että länsimaista teknologiaa metsiensä korjuuseen.
"Sekä suomalaisyhtiön että Karellespromin tulee kuitenkin muistaa, että Puudosin piirissä on säilynyt runsaasti arvokkaita vanhoja metsiä, joiden suojelusta on sovittava, ennen kuin hakkuut uuden sahan tarpeisiin aloitetaan", sanoo puheenjohtaja Markovski.
Hän muistuttaa, että kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen painostuksen jälkeen Karellesprom on suostunut niin Pääjärvellä, Kostamuksessa kuin Suojärvelläkin lähellä rajaa yhdessä tiedemiesten ja luontojärjestöjen sekä länsimaisten raakapuun ostajien kanssa sopimaan siitä, mikä osa vanhoista metsistä hakataan ja mikä säästetään.
EU-rahoituksen
koordinaatio ontuu
Samaan aikaan kun suomalaiset kaupalliset toimivat hankkivat uusille tehtailleen raaka-ainetta Puudosin metsistä, suomalaiset metsähallituksen asiantuntijat suunnittelevat EU-rahoituksella laajoja luonnonsuojelualueita Puudosin piirin metsiin. Koordinaation puutteen vuoksi kukaan tie tiedä, kuinka laajasti suojelu- ja hakkuualueet menevät kartoilla sisäkkäin.
"Tilanne ei voi jatkua näin, että Suomi vain tuo raakapuuta Karjalasta, meidän on myös ryhdyttävä jalostamaan puuta tällä puolella rajaa ja toimia näin molempien kansojen parhaaksi", hehkutti suomalaisyhtiön asian edistäjäksi viime viikon lopulla Petroskoissa julistautunut kuusamolainen maakuntaneuvos Pauli Saapunki.
"En usko, että luonnonsuojelijat tulevat häiritsemään meitä. Puhe on varsin pienistä metsäalueista ja me olemme valmis neuvotteluihin", vakuutti Karellespromin pääjohtaja Nikolai Bobko Petroskoissa.
Luontojärjestöjen mukaan käytäntö osoittaa muuta. Karellesprom on antanut jo potkut 500 metsurille, joiden töitä korvaamaan ollaan hankkimassa uutta länsimaista korjuutekniikkaa ja kaikista neuvotteluista metsien säästämisestä tiedemiesten tai luontoväen ehdotusten pohjalta on jatkuvasti kieltäydytty.
"Tarvitsemme kohta apua niin suomalaisilta kuin eurooppalaisiltakin luontojärjestöiltä, ettei Puudosin viimeisiä vanhoja metsiä tuhota", vetoaa puheenjohtaja Aleksei Markovski.