Jip­po-kons­teil­la ei tulosta synny

Suomen Palloliiton valmennuspäällikkö Jyrki Heliskoski muistuttaa oululaista ja koko pohjoissuomalaista jalkapalloväkeä siitä, että lajin kansalliselle huipputasolle pääsy tai sinne palaaminen ei yleensä tapahdu hetkessä.

Parempaa jalkapalloa. Jyrki Heliskoski on uuden jalkapallonurmen vankka kannattaja. "Sen edut ovat kiistattomat", Heliskoski sanoo.
Parempaa jalkapalloa. Jyrki Heliskoski on uuden jalkapallonurmen vankka kannattaja. "Sen edut ovat kiistattomat", Heliskoski sanoo.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulu

Suomen Palloliiton valmennuspäällikkö Jyrki Heliskoski muistuttaa oululaista ja koko pohjoissuomalaista jalkapalloväkeä siitä, että lajin kansalliselle huipputasolle pääsy tai sinne palaaminen ei yleensä tapahdu hetkessä.

Heliskoski on etelän vinkkelistä seurannut myös pohjoisen jalkapallon kehittymistä ja nähnyt myös vastoinkäymiset, joita jalkapalloihmiset ovat joutuneet kokemaan vuosien ja vuosikymmenten aikana Oulussa, Rovaniemellä ja Kemissä. Heliskoski tietää, että pohjoisessa on kuitenkin hyvää potentiaalia nousta takaisin maan jalkapalloeliittiin.

"Mutta kestävää menestystä ei tule hetkessä eikä varmasti millään jippokonsteilla. Tulos vaatii työtä, työtä ja vielä kerran työtä", Heliskoski toistaa.

"Tuloksen syntyminen tarvitsee oikean ilmapiirin. Ja oikea ilmapiiri ei synny, jos ei ole olemassa persoonallisuuksia, palavaa halua, tahtoa sekä kokemusta. Tarvitaan yhdessä tekemistä, yhdessä kokemista, yhdessä onnistumista ja myös yhdessä epäonnistumista."

"Onnistuminen riippuu paljon Ihmisistä, heidän kokemuksestaan ja osaamisestaan."



Intoa, touhua jakokemustakin


Palloliiton Pohjois-Suomen piirin lisenssipelaajien lukumäärä ylitti viime kesänä 7000 pelaajan rajan. Määrä on kunnioitettava, mutta lajin huippu on päässyt karkaamaan käsistä, myöntää myös piirin puheenjohtaja Tapani Kurkela.

Jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien parhaat pelaajat ovat häipyneet kotiseudultaan etelän seuroihin. Ja häipyneet muutaman vuoden liian aikaisin, liian nuorina.

"Puu on kaadettu ja joku toinen on päässyt keräämään kävyt pois", Heliskoski heittää vertaukseksi.

Hän ei suoralta kädeltä lämpene myöskään jalkapallofuusioille. Hän on nähnyt niitä paljon, myös epäonnistuneita.

Heliskoski korostaa, että jos esimerkiksi 500 jäsenen ja 700 jäsenen seurat yhdistyvät, ei tuloksena automaattisesti ole toimiva 1200 jäsenen seura.

"Elinvoimaisessa seurassa pitää olla paljon intoa, toimintaa ja touhua. Toisaalta siinä pitää olla myös kokeneita jäseniä ja tottakai myös joitakin osaavia ammattitekijöitä."

"Vaikuttaa siltä, että Lahdessa fuusio-asiassa ollaan ehkä onnistumassa. Koko kaupunki tuntuu nyt olevan FC Lahden takana. Perinteikkään Reippaan ja toisaalta Kuusysin kannattajat ovat taipumassa seitsemän vuotta sitten perustetun uuden seuran taakse."

Heliskoski sanoo tietävänsä, että Oulussa on olemassa erittäin hyvä pohja jalkapallolle ja sen kehittymiselle.

"Tiivistetysti siksi, että täällä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat jalkapalloa."

Tapani Kurkela on Heliskosken kanssa samaa mieltä.

"Jotenkin tämä vallitseva negatiivinen kierre olisi saatava katkaistua", Kurkela pohtii.



Oulu saamassa jalkapallonurmen


Jalkapallo on peli, jota pitää pelata nurmikentällä. Monien muiden paikkakuntien tavoin myös Oulussa laadukkaista pelikentistä ja harjoittelualustoista on huutava pula. Kovassa käytössä kenttien kunto heikkenee entisestään, jolloin kierre on valmis ja kenttämestarit ihmeissään.

Hieman helpotusta oululaisten jalkapalloilijoiden ankeuteen tuo Heinäpään hiekkatekonurmikentälle alkavan kesän aikana asennettava uusi tekonurmi, josta Heliskoski käyttää mielellään nimitystä jalkapallonurmi. Vastaava asennettiin Helsingin Töölön jalkapalloareenalle juuri sarjakauden alla.

Heliskosken mukaan jalkapallonurmen edut ovat kiistattomat.

"Jalkapallonurmi on tasalaatuinen. Se antaa mahdollisuuden hyvissä olosuhteissa harjoitella ja pelata vaikka kymmenen tuntia vuorokaudessa seitsemän kuukauden ajan vuodessa huhtikuun alusta lokakuun loppuun asti", Heliskoski kehuu.

Hän ymmärtää kritiikin, jonka Helsingin nurmi sai joiltakin pelaajilta ja valmentajilta osakseen.

"Muutos aiheuttaa aina vastarintaa, mutta uskon, että se vaimenee ajan myötä. Käytössä kentän ominaisuudetkin paranevat. Joskus tulevaisuudessa tuskin kukaan haluaa enää pelata luonnonnurmella."

Myös pelin tason Heliskoski tietää kohenevan. Hän naurahtaa, että lähivuosina jalkapallonurmien ansiosta jäävät taakse ajat, jolloin valmentajat heikkokuntoisista kentistä johtuen joutuivat suunnittelemaan pelitaktiikan niin, ettei ennen juhannusta ja toisaalta myöhään syksyllä kannattanut avata peliä alle 50 metrin pituisilla syötöillä.

"Nurmi suosii taitavia ja nopeita pelaajia."

Oulun kaupungin liikuntapaikkamestari Pekka Pykäläinen sanoo uuden nurmen asennustyön alkavan 6. kesäkuuta. Työ valmistuu syksyllä. Nurmen kustannusarvio asennustöineen on 170 000 euroa.

Ilmoita asiavirheestä